Koillis-Suomesta halutaan entistä selkeämmin ympärivuotinen ja kansainvälinen matkailualue. Kuusamon kaupunki sekä Posion, Sallan ja Taivalkosken kunnat ovat jättäneet sooloilun lähes sikseen ja ryhtyneet yhdessä tositoimin markkinoimaan alueellaan sijaitsevia matkailukohteita kansainvälisille matkanjärjestäjille.
Isona valttina matkailun kansainvälisillä markkinoilla pidetään Kuusamon ja Venäjän Suoperän yhteisen raja-aseman avautumista kansainväliselle liikenteelle vuosikausien odottelun jälkeen vuonna 2006. Eurooppalainen turisti voi sen jälkeen aiempaa helpommin piipahtaa Kuusamosta rajan toiselle puolelle.
- Karjala-Kuolan alueelle syntyy kovaa vauhtia palvelutarjontaa ja työpaikkoja. Matkailuyhteistyö tämän alueen kanssa on heille suuri mahdollisuus. Siellä uskotaan tähän hommaan, Rukapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jokke Kämäräinen iloitsee.
Myös Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen näkee Kuusamo-Suonperän avautumisen kansainväliselle liikenteelle isona mahdollisuutena alueen matkailuyrittäjille.
- Kansainvälisille kohderyhmille myydään ensisijaisesti luontoa mutta myös Venäjän eksotiikkaa. Venäjä on hyvin ratkaisevassa asemassa uutena houkuttimena, Halonen toteaa.
Tulot tuplataan
- Koillis-Suomen yhteisenä tavoitteena on kehittyä kotimaassa tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi matkailualueeksi, matkailun kansainvälistymishankkeen projektipäällikkö Outi Saastamoinen Kuusamosta kiteyttää.
Hänen mukaansa iso yhtenäinen matkailualue pystyy tarjoamaan enemmän palveluita ja retkiohjelmiin valinnanvaraa kuin yksittäinen palvelukeskittymä. Samalla se näkyy kansainvälisillä markkinoilla ja herättää aiempaa herkemmin myös isojen matkanjärjestäjien huomion.
Hankkeen päämarkkina-alueita ovat Saksa, Ranska, Benelux-maat, Venäjä sekä entisen Neuvostoliiton maat ja Britannia.
Koillis-Suomen matkailun kansainvälistymishankkeen tavoitteena on nostaa alueen matkailutulo nykyisestä 100 miljoonasta eurosta noin 200 miljoonaan euroon vuoteen 2010 mennessä. Ulkomaalaisten matkailijoiden tuoma osuus matkailutulosta olisi 40 prosenttia.
Jokke Kämäräinen pitää näitä tavoitteita varovaisina.
- Kun hommat lähtevät rullaamaan, Kuusamon lentokentän vaikutusalue pystyy tuottamaan toisen mokoman työpaikkoja kuin nykyään eli noin tuhat lisätyöpaikkaa, hän arvioi.
Yhteistyö laajenee
Kansainvälinen matkailu perustuu vankasti hyviin lentoyhteyksiin. Siksi hankkeen toimijajoukkona on Kuusamon lentokentän vaikutusalueen kunnat ja matkailuyrittäjät. Yhteistyötä on kuitenkin tarkoitus laajentaa nykyisestä neljästä kunnasta laajemmalle, muun muassa Kainuuseen ja pidemmälle Lappiin.
- Tavoitteena olisi, että olemme virallisestikin mukana Lapin yhteismarkkinoinnissa. Käymme parhaillaan neuvotteluja siitä, mikä olisi sopivin muoto, Saastamoinen toteaa.
Myös Jokke Kämäräinen pitää laaja-alaista yhteistyötä tärkeänä. Hän muistuttaa, että niin Ruka kuin muutkin Suomen matkailukeskukset ovat maailmalla vielä pieniä aloittelijoita.
Kämäräinen korostaa, että suomalaisten matkailukeskusten varsinaiset kilpailijat löytyvät vahvoista matkailumaista, esimerkiksi Turkista, Kreikasta ja Espanjasta sekä Keski-Euroopan kohteista.
- Kun menemme isoille markkinoille, loppupeleissä (me suomalaiset) olemme yhtä ja samaa Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa. Jossain vaiheessa esiinnymme maailmalla jollakin nimellä, vaikkapa matkailusuuntana pohjoinen. Se tarkoittaa nykyistä isompaa kokonaisuutta.
Lue myös:
