Tulevaisuusfoorumit 2002 -tapahtumassa piirreltiin kansainväliselle matkailulle niin kovia odotuksia maanantaina Kuusamossa, että maailman nopeimmin kasvavan elinkeinon voi uskoa olevan varsinainen tulevaisuuden ala pohjoisessakin.
Kotimaiseen matkailuun on investoitu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana reippaasti, mutta alan kärkiyrityksissä asetettujen tavoitteiden perusteella kasvunvuodet ovat vielä edessä.
Esimerkiksi Kuusamossa matkailutulon lasketaan olevan vuodessa nyt noin 80 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 mennessä tuloja ennakoidaan kertyvän kaksinkertainen määrä.
Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala korosti, että kaiken lähtökohtana pitää olla entistä pitkäjänteisempi suunnittelu. Ainoastaan riittävän kauas luoduilla, määrätietoisilla suunnitelmilla pystytään vakuuttamaan ammattisijoittajat.
Porkkalan mielestä kotimainen matkailu kaipaa kansainvälistymisessään vaikutteita ulkomailta. Suomessa yhteismarkkinointia on yritetty viedä eteenpäin vapaaehtoista tietä. Muutamilla matkailupaikkakunnilla siinä on onnistuttukin, mutta tulokset ovat yhä liian laihoja.
"On pakko löytää tapa, jolla voidaan tehdä pitkäaikaista markkinointia", Porkkala sanoi.
Hänen mukaan Keski-Euroopassa, Portugalissa ja Kanadassa ongelmaan on keksitty hyviä ratkaisuja. Sivistynein malli on hänen mielestään Kanadassa, jossa markkinointivelvoitteet on merkitty rasitteiksi kaavaan. Yritys sitoutuu alkuvaiheessa maksuihin ja liittymään matkailuyhdistykseen. Näin kokonaissuunnittelulle luodaan vankka pohja ja rahoitusmalliksi saadaan Porkkalan kuvauksen mukaan "positiivinen pakkovero".
Rivejä tiivistettävä
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) vaati maakunnan viranomaisilta tiiviimpää yhteistyötä, jolla maaseutuyritysten mahdollisuuksia voidaan parantaa.
"Elinkeinohallinnon osalta tämä merkitsee sitä, että ainakin TE-keskusten kaikkien osastojen on opittava yhteensovittamaan toimenpiteitään. Tässä tarvitaan myös nykyistä enemmän maakuntien sisäisten kehittyneisyyserojen huomioimista", Koskinen sanoi.
Seminaarissa arvosteltiin TE-keskusten hidasta päätöksentekoa, sillä pahimmillaan rahoituspäätökset ovat venyneet lähes vuoden pituiseksi. Koskisen mukaan ministeriön selvitysten mukaan TE-keskusten välillä käsittelyajoissa on suuria eroja.
Pohjois-Pohjanmaalla TE-keskuksen ongelmaksi on noussut se, että väkeä on vähemmän Kainuuseen ja Lappiin verrattuna, vaikka maatiloja on enemmän. Koskinen lupasi, että elinkeinokeskusten resursseja ja työnjakoa tarkistetaan.
Lähialueyhteistyön tuloksia ministeriössä pidetään myös hyvinä. Koskisen mielestä työ on vuosien aikana selkiintynyt ja hän uskoi sen myös jatkuvan.
Sallassa syyskuussa avautuneen rajaliikenteen tuomiin hyötyihin uskotaan, vaikka suunnitelma viivästyi pahasti. Kunnanjohtaja Kari Väyrynen arvioi, että Moskovan ja Pietarin maksukyisiä matkailijoita tavoitetaan nopeasti. "Uskomme, että turisteja tulee jo ensi vuoden aikana, vaikka myyntiaika on ollut lyhyt", Väyrynen sanoi.
Tulokset alkavat näkyä
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) arvosteli sitä, että kotimaassa haikaillaan muiden maiden mallien perään, vaikka meillä on tarjota pohjoismaisesti edistyneitä ratkaisuja aluepolitiikalle.
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen muistutti, että avuksi tarvitaankin uutta, moniulotteista aluepolitiikkaa.
Korhosen mielestä vasta vähän aikaa toimineet osaamis- ja aluekeskusohjelmat sekä kuntien seutuhankkeet alkavat tuottamaan hiljalleen tulosta, jotka näkyvät vuosien 2001-2002 muuttoluvuissa.
"Vaikka muuttoliikkeen suhteen ei neljännesvuositilastoista kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, merkkejä muuttuvasta trendistä on nähtävissä", Korhonen sanoi.
Valtioneuvoston syyskuussa aloittamat Tulevaisuusfoorumit järjestetään seitsemällä paikkakunnalla. Kuusamossa pidetyn viidennen tapahtuman teemana oli matkailu ja lähialueyhteistyö. Kierros päättyy marraskuussa Järvenpäähään. Seminaarien kaikkien puheet nauhoitetaan ja niiden annista kootaan julkaisu vuoden lopulla.
