Matkailullinen vapaa-ajan asuminen tuo lähes 50 miljoonaa euroa tuloa ja työllistää vajaa 250 henkilötyövuotta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukunnissa. Oulun seutu korostuu tulovirtojen lähtöalueena.
Tiedot selviävät matkailullisen vapaa-ajan asumisen aluetaloudellisia vaikutuksia selvittäneistä tutkimusraporteista, jotka on tehty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavassa Valto-hankkeessa.
Vuonna 2018 Kainuun kärkimatkailukunnille (Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi) kertyi matkailullisesta vapaa-ajan asumisesta kokonaismatkailutuloa 12 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset olivat kokonaisuudessaan 55 henkilötyövuotta.
Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukuntien (Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Vaala) kokonaismatkailutulo oli puolestaan 35 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 187 henkilötyövuotta.
Matkailullisen vapaa-ajan asumisen talousvaikutukset olivat Pohjois-Pohjanmaalla pienimmät Taivalkoskella (1,3 milj. euroa, 6,4 htv.) ja suurimmat Kuusamossa (20,4 milj. euroa, 118,7 htv.).
Matkailutulosta noin 60 prosenttia kohdistui vähittäiskauppaan. Matkailutyöllisyys suuntautui lähinnä vähittäiskauppaan sekä kiinteistönhoitoon ja -huoltoon.
Matkailullisen vapaa-ajan asumisen aluetaloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuntojen omistajien ja heidän asuntokuntansa talousvaikutuksia siellä, missä vapaa-ajanasunto sijaitsee.
Vapaa-ajan asuminen tuottaa aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi kiinteistöverotuloa kunnille.
Kaikille tutkimuksen kohdekunnille Oulun kaupunkiseutu on merkittävä vapaa-ajan asuntojen omistajakeskittymä, mikä korostuu Koillismaalla (Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo) ja Vaalassa.
Matkailullinen vapaa-ajan asuminen on osoitus maaseudun ja kaupunkien välisestä vuorovaikutuksesta − kyse on raha- ja tulovirroista kaupunkiseudulta ympäröivälle maaseudulle.