Suomalainen matkailuelinkeino näyttää etenemisen merkkejä. Ala vaatii jatkuvaa tuotekehitystä.
Uhanneen lentolakon peruuntuminen oli erityisesti pohjoisen matkailuyrittäjille vuoden paras uutinen. Jos iso osa pääsiäisturisteista olisi jäänyt kotiin, yksin lappilaisten yrittäjien menetykset olisivat muutamassa päivässä nousseet miljooniin euroihin. Nyt elintärkeä sesonki pääsee pyörimään täysillä kierroksilla.
Matkailualalla mieltä lämmittävät myös torstaina julkistetut tiedot, joiden mukaan ulkomaisia matkailijoita yöpyi Suomessa tämän vuoden tammikuussa seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut koskevat toki vain yhtä kuukautta, joten kovin pitkälle meneviä päätelmiä niistä ei pidä vielä tehdä.
Ilahduttavaa ennakkotiedoissa on kuitenkin esimerkiksi se, että venäläisten yöpymiset pysyivät käytännössä entisellä tasolla. Ennen itänaapurien tämänkertaista joululomajaksoa pelättiin matkailijavirran selvää laskua. Se jäi toteutumatta. Tammikuussa venäläisille kirjattiin Suomessa yli 100 000 yöpymisvuorokautta.
Ruotsin matkailuvaltuuskunta julkisti äskettäin tilaston, jonka mukaan Suomi oli viime vuonna ruotsalaisten suosituin vapaa-ajanmatkakohde. Suomi päihitti siis esimerkiksi Ruotsin kaksi muuta naapurimaata Tanskan ja Norjan. Täkäläiset asiantuntijat selittävät ilmiötä sillä, että Suomi on ruotsalaisille helppo ja luotettava matkakohde. Suomen on myös helppo käydä hintakilpailua ainakin Norjan kanssa.
Kylpylät ovat olleet ruotsalaisten suosikkikohteita meillä jo pitkään. Nyt nuoret ruotsalaiset ovat löytäneet Helsingin muodikkaana piipahduspaikkana. Trendikkyys syntyy ennen kaikkea siltä pohjalta, mitä paikkakunta tosiasiassa tarjoaa. Silti myös markkinoinnilla voi asiaan vaikuttaa. Voisiko palvelutarjonnaltaan vauhdikkaasti kehittynyt Oulu nousta Pohjoiskalotin nuorten aikuisten selkeäksi suunnannäyttäjäkaupungiksi ja muotikohteeksi?
Yöpymistilastot kertovat kiinnostavia yksityiskohtia siitä, missä suunnissa uusia mahdollisuuksia on. Pohjois-Suomen kannalta erityisen kiinnostava maa on Ranska. Tammikuussa ranskalaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat liki neljänneksen. Koko maassa yöpymisvuorokausia kertyi 34 000, ja näistä Lapissa peräti 28 000.
Myös koko vuoden 2004 tilasto osoittaa ranskalaisturistien kohdalla reipasta kasvua. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan ranskalaisia vetivät pohjoiseen ennen kaikkea kasvanut tilauslentotarjonta, monipuolistunut ohjelmatarjonta sekä leventynyt hintahaitari, joka toi tarjolle aiempaa edullisempia matkoja.
Italia ja Baltia ovat niin ikään suuntia, joissa arvellaan olevan vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Kaikkiaan Lapin osuus Suomeen suuntautuvassa matkailussa vain kasvaa. Kun sen markkinaosuus ulkomaalaisten yöpymisistä oli 1998 vajaat 13 prosenttia, viime vuoden prosenttiluku oli jo 18. Matkailuviranomaiset ja Lapin yrittäjät voivat onnitella itseään. Muualla maassa taas taitaa olla tarvetta tuotekehitykselle. Lapissa pitää kyllä keksiä keinoja, joilla houkutella matkailijoita myös kesäisin.
Etenemisestäkannattaa iloita, mutta matkailu on ala, jossa on jatkuvasti oltava perillä kuluttajien odotuksista. Uinahdukset kostautuvat varmasti. Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin lupaavalta.
Uudeksi vahvaksi kehityslinjaksi alalla nähdään hyvinvointimatkailu, siis turismi, jonka kautta haetaan hyvää oloa keholle ja mielelle. Tämä suuntaus on suomalaisyrittäjien kannalta ilmeisen lupaava. Puhdas ilma ja luonto, hiljaisuus, liikuntamahdollisuudet ja vaikkapa sauna ovat valtteja, jotka iskevät suoraan tähän uuteen suoneen.