Syrjäseutujen aluetalouden kannalta on tärkeää yhdistää matkailu osaksi aluekehitystä ja sen elinkeinotoimintoja. Alueellisesta näkökulmasta myös paikallisväestön osallistuminen matkailun kehittämiseen ja talouteen on keskeistä.
Professori Jarkko Saarinen painottaa, että erityisesti matkailutalouteen kohdistuvat muutokset edellyttävät tulevaisuudessa myös palvelukulttuurin, siihen liittyvän osaamisen ja asennemaailman omaksumista.
Haasteista huolimatta matkailu voi syrjäseuduilla jopa korvata perinteisten elinkeinojen menetyksen. Matkailun kehittämisessä ei olekaan hänen mukaansa enää kyse vain muualta tulevien vapaa-ajasta, vaan kasvamassa määrin myös paikallisten arjesta ja työstä.
"Matkailu on hyvä aluekehityksen väline, jopa veturi, mutta paikallisesta ja alueellista näkökulmasta sen kehittäminen ei välttämättä ole itseisarvoista", Saarinen tähdentää.
Matkailun kehittäminen tulisi hänen mielestään nähdä osana syrjäseudun muuta taloudellista ja sosiaalista toimintaa ja yhteistyötä, jonka päämääränä on aluekehitys, alueellinen hyvinvointi sekä kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen - ei matkailukehitys.
Keskusten verkottuminen tarpeen
Tutkimusasiamies Pekka Kauppila huomauttaa, että Pohjois-Suomen isojen matkailukeskusten kehitys kulkee jo päinvastaiseen suuntaan kuin niiden sijaintikuntien, kun väestö ja työpaikat lisääntyvät.
Esimerkiksi Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs ovatkin tänä päivänä markkinatalouden ehdoilla kehittyviä kyliä tai keskuksia, mikä luo uskoa niiden keskusaseman vahvistumiseen. Kauppila arvioi kehityksessä myönteisenä sen, että yksityisten ja julkisten palveluiden investointi- ja sijoittumisriski vähenee.
Keskusten kehittämisessä tulee hänenkin mukaansa nostaa entistä rohkeammin esille niiden asema arkielämän kohteena.
"Tulevaisuudessa olisi painotettava matkailijoiden tarpeiden lisäksi kohteessa asuvan paikallisväestön tarpeita, kuten työ- ja asuinolojen parantamista. Tällä on vaikutusta asukkaiden paikallissitoutumiseen ja siten myös matkailupalveluiden laatuun."
Laajempien aluekehitysvaikutusten lisäämiseksi Kauppila piti tarpeellisena matkailukeskusten verkottumista. Yhteistyön tiivistyessä ne integroituisivat paremmin toimintaympäristöönsä, mikä merkitsisi pienempiä vuotoja aluetaloudesta ja tehokkaampaa aluekehityksen veturiasemaa paikallistasolla.
Kauppila uskoo, että jatkossa Pohjois-Suomessa onkin odotettavissa matkailukohteiden toimintojen monipuolistumista ja muiden roolien kuin matkailun vahvistumista.
Matkailun kehittämistä linjattiin Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut -yksikön seminaarissa Kuusamossa