Kansallispuistoista on tullut Suomessa 2000-luvulla tärkeitä matkailun vetovoimatekijöitä ja alueellisen kehittämisen välineitä. Matkailijoiden määrän kasvun myötä kansallispuistoille on alettu asettaa kävijämäärätavoitteita. Luonnonsuojelullisten tavoitteiden rinnalle ovatkin nousseet virkistys- ja matkailukäyttöä koskevat tavoitteet, arvioi filosofian maisteri Riikka Puhakka Joensuun yliopistossa perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan.
Tutkimus osoittaa, että matkailijoiden määrä on kansallispuistoissa kasvanut 1990-luvulta lähtien. Luonnonsuojelu määritellään silti yhä tärkeimmäksi tavoitteeksi. Nykyisin kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnittelussa sovitetaan yhteen luonnonsuojelun ekologiset ja matkailun taloudelliset tavoitteet kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla, Puhakka huomauttaa.
Kolin kansallispuistossa matkailuyrittäjille ja matkailijoille tehtyjen haastattelujen perusteella mielipiteet erosivat puistojen matkailukehittämisessä suojelu- ja virkistystavoitteiden osalta. Osa matkailijoista ja yrittäjistä painotti kansallispuistojen pysymistä mahdollisimman luonnontilaisina. Osa puolestaan kannatti voimakkaampaa matkailun kehittämistä ja palveluiden rakentamista.