Mat­kai­li­jal­le aina mukaan pieni en­si­apu­lauk­ku – van­hem­pien on parasta ope­tel­la aut­ta­maan tu­keh­tu­mis­vaa­ras­sa olevaa lasta

SPR:n ohjelma-avustaja Niko Kylmäojan ja Annakaisa Stockusin demonstroima nilkan nyrjähtäminen on yleisimpiä lomakauden vammoja. Ensiapuna käytetään sidettä ja kylmää, joka helpottaa kudosten vaurioitumisesta johtuvaa nilkan turvotusta. Tukisidettä vedetään muutama kierros nilkan ympärille, jonka jälkeen kylmäpakkaus tai pakastepussi kiedotaan lopulla siteellä napakasti nilkan ympärille.

Tajuttoman auttamisessa tärkeintä on soittaa apua. Auttamista jatketaan avaamalla hengitystiet ja kuuntelemalla hengitystä. Jos henki ei kulje, aloitetaan paineluelvytys.

Vauvan ensiavun periaatteet ovat samat kuin aikuisellakin, mutta kämmenen sijaan vauvaa elvytettäessä rintakehää painetaan kahdella sormella.

Hyvään ensiapulaukkuun kuuluva kolmioliina on paras ensiapu käden murtumille. Jos kolmioliinaa ei ole, raajan voi tukea vartaloa vasten esimerkiksi pitkähihaisella paidalla.

Lasten kanssa matkalla on mukavaa, mutta kun ilo muuttuu suruksi, se tapahtuu pyytämättä ja yllättäen. Viisas omatoimimatkaaja valmistautuu hätätilanteisiin ajoissa.

Hyvään ensiapulaukkuun kuuluva kolmioliina on paras ensiapu käden murtumille. Jos kolmioliinaa ei ole, raajan voi tukea vartaloa vasten esimerkiksi pitkähihaisella paidalla.

Kun alle kouluikäiset lapset ovat matkassa mukana, vain yksi asia on varmaa.

Kun jotakin tapahtuu, se tapahtuu nopeasti. Suurella todennäköisyydellä myös hieman kotoista lastenpäivystystä kauempana. 

– Matkustettaessa on syytä huolehtia riittävästä ravinnosta, nesteiden saannista ja levosta. Myös ensiapukurssin suorittaminen lisää valmiutta toimia, jos syntyy ensiaputilanne, Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttaja Kristiina Myllyrinne sanoo.

Ennen matkalle lähtöä monen omatoimimatkaajan rutiineihin kuuluu skannata passit ja matkustusasiakirjat sähköpostin liitteeksi tai luoda excel-taulukko matkan eri etapeista yhteystietoineen.

Tapansa kullakin, mutta erityisesti lasten kanssa matkaillessa omiin matkasuunnitelmiin on hyvä listata etukäteen myös terveys- ja lääkäriasemat, joista haaverin sattuessa saa apua.

– Eri paikkakuntien terveysneuvonta- ja palvelujen numerot löytää netistä. Ne on hyvä tallentaa matkapuhelimeen, Myllyrinne vinkkaa.

Suomessa ja EU:n alueella toimii sama yleinen hätänumero 112. Muissa maissa myös hätänumero kannattaa laittaa ylös. Mitä vähemmän tapaturman sattuessa on selvitettävää, sitä paremmin vanhempi kykenee keskittymään ensiapuun ja esimerkiksi sisarusten rauhoitteluun. 

Yleisimpiä tapaturmia matkalla ovat samat kuin kotonakin, siis haavat, nirhaumat, kuhmut ja kolhut. Niistä selviää tavallisesti jo maalaisjärkeen perustuvalla ensiapuosaamisella.

– Haavat puhdistetaan juomakelpoisella vedellä siten, että mahdollinen lika saadaan pois. Haava suojataan tarpeen mukaan laastarilla, Myllyrinne sanoo.

Jos haava on syvä tai vuotaa runsaasti, sen päälle voi kiinnittää joustositeellä sidostaitoksia.

– Jos haava kuitenkin on kovin syvä tai pitkä tai siinä on vierasesine kuten lasin pala, on syytä hakeutua lääkäriin.

Ensiaputaidoista ei juuri ole hyötyä, ellei mukana ole oikeita tarvikkeita. Myllyrinne vinkkaakin matkailijaa pakkaamaan mukaan aina pienen ensiapulaukun. Valmiita matkapakkauksia on myytävänä esimerkiksi apteekeissa, joista saa myös valmiita listoja matkalle tarvittavista peruslääkkeistä.

– Särky- ja kuumetta alentavien lääkkeiden lisäksi mukaan kannattaa ottaa kyypakkaus mahdollisia allergisia reaktioita varten. Lapsiperheet voivat myös pohtia, otetaanko mukaan lääkehiiltä mahdollisen myrkytyksen varalle.

Ensiaputaidoista puhuttaessa maallikon mieleen palaa ehkä koulu- tai armeija-ajoilta tuttu tajuttoman henkilön elvyttäminen ja kylkiasentoon kääntäminen. Ne kuuluvat myös matkustajan ensiaputaitoihin.

Tajuttoman auttamisessa tärkeintä on soittaa apua. Auttamista jatketaan avaamalla hengitystiet ja kuuntelemalla hengitystä. Jos henki ei kulje, aloitetaan paineluelvytys.

– Jos ihminen hengittää, käännetään hänet kyljelle hengityksen turvaamiseksi. Jos hän ei hengitä, aloitetaan painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua keskeltä rintakehää ja sen jälkeen 2 puhallusta autettavan suuhun.

Lasta elvytetään kuten aikuistakin, mutta lapsen ja vedestä pelastetun elvytys alkaa 5 alkupuhalluksella, jonka jälkeen rytminä on 30 painelua keskeltä rintakehää ja 2 puhallusta, jota toistetaan niin kauan kuin tarve vaatii.

– Hätäkeskukseen tulee aina soittaa heti, jos henkilö ei herättelyihin herää.

Vauvan ensiavun periaatteet ovat samat kuin aikuisellakin, mutta kämmenen sijaan vauvaa elvytettäessä rintakehää painetaan kahdella sormella.

Lasta joutuu elvyttämään useimmiten uimaonnettomuuksissa, jotka ovat verrattain harvinaisia ja usein myös ainakin osin estettävissä.

Todennäköisyyksien valossa vanhempien onkin parasta opetella auttamaan tukehtumisvaarassa olevaa lasta.

– Ruokaillessa on aina mahdollista, että ruokapala juuttuu hengitysteihin. Silloin taivutetaan autettavaa siten, että pää on muuta vartaloa alempana, ja lyödään rivakasti lapaluiden väliin 5 kertaa.

Useimmiten lyönti irrottaa tukoksen. Jos ei, on tehtävä Heimlichin ote, missä ihmistä painetaan rinnan alta ja annetaan ilmanpaineen nostaa tukos ylös. Oikea tekniikka opitaan parhaiten ensiapukurssilla.

– Tärkeintä kuitenkin on, että uskaltaa painaa ja riittävän kovaa, koska silloin on henki kyseessä. Sitä vastoin lasta ei saa koskaan ravistella, koska se voi aiheuttaa helposti niskan vakavia vaurioita.