Porvari nukkuu huonosti, oli aikoinaan nimenä KOM-teatterin vahvasti vasemmalla nojaavalla levyllä. Porvarin unenlahjoja nykyään, tällaisina taloudellisesti epävarmoina aikoina ei liene tutkittu. Sen sijaan tutkija kysyy nyt, nukkuuko matkailija huonosti.
Lapin tutkimusseuran vuosikirjassa ilmestyi hiljattain Lapin yliopiston markkinoinnin professorin Anu Valtosen artikkeli Nukkuvaa turistia tutkimassa.
Siinä Valtonen kehotti matkailualaa ja matkailututkijoita ottamaan nukkuva turisti vakavasti tutkimuksessa ja matkailuelinkeinon käytäntöjen kehittämisessä.
Kehotus ei ole tuulesta temmattu. Valtonen siteeraa tilastoja, joiden mukaan Lapissa on noin kaksi miljoonaa yöpymistä vuodessa, mutta emme tiedä millaisia öitä noiden lukujen takana nukutaan.
Uni ei suinkaan ole tutkimaton asia. Pelkästään unitutkimukseen keskittyviä tieteellisiä julkaisuja ilmestyy maailmalla lukuisia: Journal of Sleep Research, Behavioral Sleep Medicine ynnä muita.
Lääketieteellis-luonnontieteellisen lähestymiskulman sijaan Valtonen kaipaa kuitenkin matkailun ja nukkumisen tutkimuksellista yhdistämistä. Liikutaan kulttuuritutkimuksen kentällä.
Ihminen nukkuu keskimäärin kolmanneksen elämästään – myös matkoilla. Toki monien matkustajien yöt kuluvat baarin puolella valveilla aamupuolelle asti, mutta tämäkin univelka nukutaan pian pois.
Nukkuminen ja hiljaisuus kuuluvat yhteen, ja niiden merkitys korostuu Pohjois-Suomessa. Lapin liiton ylläpitämä www.lappi.fi-sivu kehuu hiljaisuutta yhtenä kolmesta Lapin luonnon piirteestä, jotka houkuttelevat matkailijoita.
Ne kaksi muuta ovat vuodenaikojen vaihtelu ja luonnon arktisuus.
Onko mainospuheelle katetta? Pohjois-Suomen matkailukeskukset sijaitsevat kyllä usein seuduilla, joissa paikallisten asukkaiden melu ei häiritse. Mutta entä jos hiljaisuuden tärvelevät matkailijat itse?
Meluisassa hotellissa nukuttu yö jää mieleen negatiivisena kokemuksena, erityisesti kun siitä on maksanut.
Vaelluksen päätteeksi itsensä hotelliyöllä palkitseva retkeilijä haluaa päästä saunaan, syömään ja nukkumaan. Hän ei halua herätä käytävältä tai ikkunan alta kuuluvaan humalaiseen mölinään aamuyöllä.
”Nuku hyvin” on usein nähty sanapari majoitusliikkeiden mainoksissa. Mutta mitä se hyvin nukkuminen on? Ja ovatko hotellit ottaneet sitä huomioon muuten kuin mainosteksteissä?
Luonnossa yöpyminen on yksi ulottuvuus Valtosen unitutkimushankkeessa. Siinä hiljaisuuden merkitys on omaa luokkaansa. Eihän luonnossa tietenkään ole juuri koskaan täysin hiljaista, mutta tuulen humina ja lintujen laulu koetaan usein hyväksytyiksi ääniksi.
Valtosen mukaan luonnossa yöpymiseen kuuluvat luonnon ääniin nukahtaminen ja niihin herääminen.
Vieraiden kanssa nukkuminen autiotuvissa tai auringonporotukseen herääminen teltassa muodostavat keskeisen osan luontosuhteen muodostumista.
Toisaalta Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa, hiljaisuuteen vaikuttavia tekijöitä käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mitkä seikat vaikuttavat ja miten ihmisten kokemaan luonnonhiljaisuuteen.
Onko esimerkiksi omien suksien suihke häiriöääni vai kuuluuko se hiihtäjän äänimaisemaan? Tutkimista siis riittää sekä nukkumisen että hiljaisuuden osalta.
Joulukuussa Lapin yliopistossa järjestetään seminaari unesta, levosta ja nukkumisesta. Siellä puhutaan muun muassa unimarkkinoista. Ehkä tulevaisuudessa matkailupaikkakunnat kilpailevat hiljaisuudella ja patjojen laadulla.