Eurokansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.) on huolissaan laajakaistaisten internetyhteyksien verkkaisesta yleistymisestä EU-maissa ja erityisesti Suomessa. Nopean ja tehokkaan internetasioinnin mahdollistavien laajakaistayhteyksien käyttöönottoa on pidetty EU:ssa keskeisenä unionin kilpailukyvyn parantajana.
EU asetti vuonna 2000 Lissabonin huippukokouksessa tavoitteekseen, että unioni on vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin talous. Matikainen-Kallströmin mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tehty työ on kuitenkin edennyt nihkeästi. Hänen mielestään unionin jäsenmaat, Suomi mukaanlukien, eivät ole tarttuneet toimeen riittävän aktiivisesti.
"Lissabonin tavoitteita ei voida tavoittaa ilman jäsenmaiden konkreettisia toimia", Matikainen muistuttaa.
Matikaisen mielestä laajakaistayhteyksien hidas yleistyminen kuvastaa hyvin EU:n kilpailukyvyn kehittämisen verkkaista edistymistä. EU:n kaikista internetyhteyksistä oli viime syksynä tasan viisi prosenttia laajakaistaisia. Suomessa laajakaistayhteyksien osuus oli vain hieman yli EU:n keskiarvon eli 5,4 prosenttia.
Suomi kaukana kärjestä
Suomi sijoittuu EU-maiden keskinäisessä vertailussa seitsemänneksi. Suurin laajakaistayhteyksien osuus on Belgiassa, missä niitä on 15,3 prosenttia kaikista nettiyhteyksistä. Suomen edelle vertailussa sijoittuvat myös Tanska, Ruotsi, Itävalta, Hollanti ja Saksa.
Listan häntäpään maissa Luxemburgissa, Irlannissa ja Kreikassa laajakaistayhteyksien osuus jää alle yhden prosentin.
Tietoyhteiskunta-asiat ovat Matikaiselle läheisiä, sillä hän on jäsenenä EU-parlamentin it-asioita käsittelevässä teollisuusvaliokunnassa. Hänen mielestään laajakaistavertailu osoittaa, että Suomi on jäänyt kauas kärjestä tietoyhteiskuntakehityksessä.
"Suomessa on edelleen vallalla illuusio siitä, että Suomi olisi jonkinlainen edelläkävijä tietoyhteiskunta-asioissa. Näin ehkä oli 90-luvun puolivälissä, mutta sittemmin tilanne on muuttunut", Matikainen arvioi.
Matikaisen mukaan valtiovallan tulisi aktivoitua laajakaistaisen internetin suhteen. Hän uskoo, että maanlaajuisten laajakaistayhteyksien rakentamiselle olisi saatavissa tukea muun muassa EU:n rakennerahastoista. Asialla on tosin kiire, koska EU:n aluetuille on ensi vuonna tulossa lukuisia uusia halukkaita käyttäjiä.
Matikainen pelkää, että syrjäisemmillä alueilla asuvat suomalaiset jäävät tyystin tietoyhteiskuntakehityksen kelkasta laajakaistayhteyksien puuttuessa.
"Laajakaistayhteyksillä on myös aluepoliittista merkitystä, sillä niiden avulla voidaan hidastaa muuttoliikettä syrjäseuduilta kaupunkeihin", Matikainen toteaa.