Nuorten välinpitämättömyys matematiikkaa kohtaan voi tulevaisuudessa kostautua yhteiskunnalle. Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että Suomeen muodostuu pula matemaattisista osaajista. Matemaatikkoja ja matemaattisia osaajia työllistävissä yrityksissä löydetään työntekijöitä vielä varsin hyvin, mutta huoli tulevasta on jo selvä.
"Meidän näkökulmastamme on tietysti huolestuttavaa, jos matematiikka ei kiinnosta nykynuoria. Matematiikan osaaminen on sovellusosaamisen pohjana. Tietotekniikka-alalla matematiikka on yksi osaamisen peruspilareista, tietotekniikka-alan asiantuntijoita työllistävän Elektrobitin henkilöstöjohtaja Ritva-Liisa Niskanen sanoo.
Samaa arvioidaan myös VTT:llä. Henkilöstöpäällikkö Minna Kallio-Valkama Oulun VTT:ltä kertoo, ettei tällä hetkellä ole vaikeuksia löytää työvoimaa.
"Pitemmän päälle tämä ilmiö voi kuitenkin muodostua uhaksi."
Laskut elävästä elämästä
Pohjoisessa on viime aikoina herätty kantamaan huolta erityisesti poikien oppimistuloksista matematiikassa. Tulokset eivät vakuuta.
Lapin poikien heikkoa menestystä yritetään nyt parantaa Lapin lääninhallituksen ja Finnmarkin lääninhallituksen yhteishankkeella. Sen aikana kehitellään opetusmenetelmiä, joilla saataisiin ujutettua matematiikka osaksi poikien omaa elinpiiriä.
"Omaan elämään liittyvät esimerkit ovat tärkeitä. Kysytään esimerkiksi, millaisia vaikutuksia sillä olisi talouteesi, jos sudet tappaisivat viidesosan poroistasi. Matematiikkaa siis sovelletaan todellisen elämän tilanteisiin, hankkeen koordinaattori, kasvatustieteiden professori Anneli Lauriala Lapin yliopistosta kertoo.
Laurialan mukaan uusista opetusmenetelmistä olisi hyötyä muuallakin kuin Lapin poikia opetettaessa. Tyttöjä heikompi koulumenestys vaivaa poikia muuallakin pohjoisessa - lähinnä kaupunkialueiden ulkopuolella.
Uusi imago olisi tarpeen
Ilman perusteellista imagon pesua matematiikkaa on hankala saada kiinnostavaksi nuorten silmissä. Näin uskoo vuosikymmenten opettajakokemuksella Oulun yliopiston eläkkeellä oleva lehtori Alli Huovinen, joka kouluttaa parhaillaan Lapin yliopistossa matematiikkaan erikoistuvia luokanopettajia.
Hänen mielestään matematiikalle on oppiaineena tehty hallaa sillä, että on puhuttu kovasta tieteestä. Asenteet ovat lujassa.
"On painotettava mieluummin sitä, miten se opettaa luovuutta. Se antaa ongelmanratkaisukykyä ja on parhaimmillaan kuin taidetta."
Huovinen on huolissaan siitä, että matematiikan perusosaaminen heikkenee koko ajan. Saman on huomannut 25 vuotta Oulun seudun ammatillisissa oppilaitoksissa muun muassa matematiikkaa opettanut Arto Kannisto.
"Ongelma on kärjistynyt viime vuosina, mutta laskusuunta on alkanut jo 80-luvulta. Suomessa mennään mielestäni koneelliseen laskentaan liian aikaisin. Nyt jopa tavallinen jako- ja kertolaskutaito alkaa olla hukassa",
Huovisen mielestä heikot perustaidot kertovat siitä, etteivät suomalaiset ole enää valmiita tekemään töitä matemaattisen osaamisensa eteen. Seurauksista kärsitään tulevaisuudessa.
"Suomi ylpeilee biotieteiden osaamisellaan. Miten ihmeessä kehitetään alan teknologiaa, jos uusia osaajia ei saada kasvatettua?"