Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset eivät selvittäneet kiisteltyä matematiikan ylioppilaskoetta Kalevan järjestämässä testissä.
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, matematiikan professori Aatos Lahtinen on torjunut kokeeseen kohdistettuja moitteita sanomalla muun muassa, että kokeesta olisi mahdollista päästä läpi jo pelkillä peruskoulutiedoilla.
"Ei tule mitään", tyrmäävät Merikosken yläasteen yhdeksäsluokkalaiset, matematiikan syventäviä kursseja käyneet oppilaat Lahtisen arvion yhdestä suusta.
Opettajat tyrmistyneitä
koko maassa
Yhdeksäsluokkalaiset laskivat testinä ylioppilaskirjoitustehtäviä, ja jo ensimmäinen alkoi tökkiä pahasti. Antti Moilanen sai ensimmäisen tehtävän a-osan laskettua, sillä sentapainen oli joskus tunnilla tehty. Niin ikään ysiluokkalaiset Salla Kääriäinen ja Tiina Hannila ihmettelivät koetta. Siitä ei heidän mukaansa selviä mitenkään peruskoulutiedoilla.
Merikosken lukiossa valmennuskurssilla maanantaina olleet tämän kevään abit ovat myös erittäin pettyneitä kokeeseen. "Ensimmäinen ajatus oli, että ei taideta viettää ylioppilasjuhlia", kertoo kokeen alkutunnelmista Ilkka Moilanen. "Kympin oppilaat saavat nyt C:tä", selventää Teemu Aikavuori. Roosa Hyväristäkin ottaa päähän, sillä normaalisti hyväntason oppilaana tulossa oleva C ei vastaa odotuksia.
Pitkän matematiikan yo-koe on teilattu epäonnistuneeksi koko maassa. Matematiikan opettajat ovat tyrmistyneitä kokeen vaikeudesta. Myös oppilaat ovat kauhuissaan normaalitaitojensa reiluista rimanalituksista.
Kyse on siitä, että pitkän matematiikan kokeen seitsemän ensimmäistä tehtävää olivat opettajien mielestä niin vaikeita, että iso osa oppilaista meni jo alkumetreillä täysin paniikkiin.
Matemaattisten aineiden opettajien liitto (Maol) aikoo tavata asian merkeissä ylioppilastutkintolautakunnan toukokuun puolivälissä, kun tuloksista alkaa olla faktaa. Maol teki jo kokeesta moitekirjeen ylioppilastutkintolautakunnalle.
Lautakunnan puheen-johtajalta ei ymmärrystä
"Syyllisten hakeminen ei tässä vaiheessa enää auta, meidän täytyy pohtia, miten tästä tilanteesta selvitään", kertoo rehtori Pentti Parviainen matemaattisten aineiden opettajien liitosta.
"Lahjakkaille oppilaille koe oli ok, mutta nythän on kyse siitä, että pitkän matematiikan kokeisiin ei pitäisi osallistua vain lahjakkaita oppilaita, vaan mahdollisimman laaja ja heterogeeninen joukko. Keskitason oppilaille ja keskitasoa heikoimmille oppilaille kokeen alku oli niin sokeeraava, etteivät he päässeet kiinni laskuihin ollenkaan", Parviainen jatkaa.
Maolille on tullut eri puolilta Suomea runsaasti palautetta siitä, että kokeet ovat menneet poikkeuksellisen huonosti. Esimerkiksi Lappeenrannasta on raportoitu nollatulos 33 vuoden tauon jälkeen. "Nollatulokset ovat erittäin harvinaisia", Parviainen toteaa.
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen ei edelleenkään hätkähdä matematiikan opettajien moitteita.
"Eivät nollatuloksetkaan harvinaisia ole, kyllä niitä valitettavasti joka vuosi tulee. En ymmärrä minkälaisilla odotuksilla oppilaat kokeeseen sitten ovat tulleet, sillä kyllä nollatuloksiakin aina tulee, valitettavasti ", Lahtinen toteaa.
Kokeen
pitäisi kannustaa
Kokeen laatijoilla ei ole ollut psykologista silmää, huomauttaa matematiikan opettaja Kari Pekkala Merikosken lukiosta. Hänen mukaansa kokeessa olisi olennaista oppilaan kannustaminen siten, että laskeminen pääsee ensimmäisten perustehtävien avulla alkuun. Nyt ensimmäiset tehtävät olivat liian pahoja.
Lehtori Alli Huovinen Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitokselta tietää lukiosta tulleiden tason, sillä hän ottaa laitoksellaan ensimmäisen vuoden opiskelijat vastaan ja opetukseensa.
Huovisen mukaan ylioppilaskoe oli vaikea eikä se sisältänyt välttämättä aivan keskeistä oppiainesta. Lisäksi koe ei ollut Huovisen mukaan psykologisesti kannustava, sillä esimerkiksi neljännessä tehtävässä puhuttiin reputtamisesta. Lisäksi koe on tiettävästi masentanut oppilaita niin paljon, ettei se tee hyvää matematiikan maineelle. "Se on sääli, jos opiskelijat alkavat pelätä ja hyljeksiä alaa, jossa on hyvä työllisyystilanne ja pula pitkän matematiikan lukijoista", Huovinen pahoittelee.
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen muistuttaa, että arvostelu on suhteellinen. Arvosanarajat päätetään pistejakauman perusteella. "Toisin sanoen kukaan ei kärsi. Muutaman yksittäisen koulun opettajien havaintojen perusteella on mahdoton tehdä yleisiä johtopäätöksiä, kun Suomessa on 500 lukiota. Miten koe on mennyt, sen näemme vasta sitten, kun se on arvosteltu."
Maol arvioi, että hyväksytyn raja laskee nyt alle kymmenen pisteen ja muidenkin alimpien arvosanojen pistevälykset ovat hyvin lyhyet, kun taas ylempien arvosanojen välykset ovat ylipitkät.
"Jos alempien arvosanojen pistevälykset ovat hyvin pieniä, se osoittaa kokeen epäonnistumisen", selventää Parviainen.