Ma­te­maat­tis­ten ai­nei­den opet­ta­jis­ta pian pula

Tornio Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle kohtalaisen lyhyessä ajassa on jättämässä aukkoja moniin ammattikuntiin.

Tapaaminen innoittaa. Projektipäällikkö Matti Korteniemi ja toiminnanjohtaja Petri Graeffe pitävät kansainvälistä kokousta hyvänä keinona löytää tukea omalle työlle.
Tapaaminen innoittaa. Projektipäällikkö Matti Korteniemi ja toiminnanjohtaja Petri Graeffe pitävät kansainvälistä kokousta hyvänä keinona löytää tukea omalle työlle.
Kuva: Jouni Knihtilä


Tornio
Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle kohtalaisen lyhyessä ajassa on jättämässä aukkoja moniin ammattikuntiin. Tämä koskee myös keski-ikäistyneitä matemaattisten aineiden opettajia, jotka ovat lähivuosina jäämässä joukolla vanhuuseläkkeelle.

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL) toiminnanjohtaja Petri Graeffe pitää opettajapulan uhkaa vakavana. Pahimpina vuosina eläkkeelle jää noin 250 opettajaa samalla, kun uudet ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä. "Se tulee näkymään."

Matemaattisia aineita luetaan yliopistoissa kohtalaisen paljon, mutta opiskelijat eivät läheskään riittävästi valitse opettajan ammattia. Graeffe laskeskelee, että vuosittain tarvittaisiin sata kunta opiskelijaa lisää matemaattisten aineiden pariin.



Palkkakilpailu kovinta


"Ongelmana on se, että meidän aineissa palkkakilpailu on ehkä kaikkein kovin. Yksityisellä sektorilla maksetaan toisenlaisia palkkoja kuin kunnissa", hän huomauttaa.

Graeffe on samaa mieltä kuin torniolainen opettaja Matti Korteniemi siitä, että kilpailu onkin syytä käydä muilla keinoilla kuin palkoilla.

Merkittävä tapa houkutella opettajan ammattiin on tarjota kouluttautumistäkyjä. Helsingissä aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tuetaan monin tavoin. Torniossa kouluttautumiseen on Korteniemen mukaan luvassa vain suolarahoja.

Kilpailuvaltteja ovat Graeffen mukaan myös oppilaitosten ilmapiiri, erilaiset kannustimet sekä kodin ja koulun yhteistyö. Vanhempien tukea he pitävät tärkeänä, sillä kaikkea vastuuta ei voi sysätä kouluille.

Vastikään julkaistu kansainvälinen Pisa-tutkimus antoi erityisesti suomalaisesta äidinkielen opetuksesta mairittelevan kuvan. Suomalaiset kuuluvat siinä eurooppalaiseen parhaimmistoon. Matematiikan taidoista tutkimus kertoi Graeffen ja Korteniemen mukaan vain viitteitä, vaikka vertailussa muihin maihin menestyimme kohtuullisesti. Tutkimuksen perusteella alueelliset erot ovat Suomessa myös vähäiset.

"Kahden vuoden päästä on todellinen testi matematiikassa. Odotamme sitä innolla", Graeffe sanoo, mutta ei lähde ennakoimaan suomalaisten menestystä.

Torniossa alkoi maanantaina torstaihin saakka kestävä Pohjoismaiden matemaattisten aineiden opettajien konferenssi. Tornion konferessiprojektia vetävän Korteniemen mukaan konferenssi on yksi hyvä tapa hakea tukea omaan työhön, kuulostella uusia ajatuksia ja tavata kollegoita.

Joka kolmas vuosi eri Pohjoismaissa järjestettävä tapaaminen on tuonut Tornioon noin sata opettajaa, parikymmentä jokaisesta Pohjoismaasta. Viimeksi opettajat kokoontuivat Norjan Tromssassa. Suomessa edellinen kokous oli 1987 Lappeenrannassa.

Elämyksiä elämään -teemalla opettajat etsivät vastauksia myös opetuksen filosofisiin kysymyksiin.

Ilmoita asiavirheestä