Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa 1. joulukuuta ohjauskorkonsa prosenttiyksikön neljänneksellä 2,25 prosenttiin.
Näin tapahtuu, jos Sampo Pankki Oyj:n pääekonomistin Lauri Uotilan ennustus napsahtaa kohdalleen. Uotila saarnasi perinteiseen marraskuiseen tapaansa Ylivieskan yrittäjä-aamussa.
"Korko nousee varmasti. Mikäli ei nouse, markkinoille tulee yleinen hämmennys. EKP:n puheisiin täytyy markkinoilla voida luottaa", Uotila painottaa.
Tämä tarkoittaa Uotilan mukaan sitä, että kolmen kuukauden euribor nousee 2,2 prosentista 2,4 prosenttiin. Sen sijaan 12 kuukauden euribor ei välttämättä nouse tässä vaiheessa vielä piiruakaan. Sen korottaminen riippuu siitä, minkälaista viestiä EKP reilun viikon päästä suoltaa markkinoille.
"Veikkaan, että koron nousut jäävät pieniksi. Eurooppaan ei tule USA:n mallia, jossa korkoa nostetaan usein vähän kerrallaan", Uotila uskoo.
Pääekonomisti arvelee, että toinen varttiyksikön nosto voisi olla ajankohtainen helmikuussa. Mutta:
"Voi olla, että EKP laskee ohjauskorkoa keväällä, jos inflaatio on lähtenyt vaimenemaan. Tulossa on useiksi vuosiksi matalien nimelliskorkojen aikakausi", Uotila napauttaa.
Tulevaisuuden matala korkotaso tarkoittaa Uotilan laskuopin mukaan korkeintaan 3,5-5 prosenttia.
"Korkoprosentti ei tule nousemaan ainakaan yli kuuteen. Se on yleinen käsitys maailmalla. Ensi vuonna euribor on maksimissaan kolme, todennäköisesti 2,2-2,5 prosenttia", Uotila hahmottelee.
Velat
saataviksi
Matalaan korkotasoon esimerkiksi Suomessa Uotila sanoo syyksi yhteisvaluutta euron. Kun Suomella oli vielä käytössään oma kansallinen markkansa ja maa oli ylivelkaantunut, korot huitelivat korkealla. Tilanne on nykyisin historiallinen.
"Suomella - valtio, kotitaloudet ja yritykset - on enemmän saatavia ulkomailta kuin ulkomailta Suomesta. Tämä on maa, jossa velat ovat oikeasti muuttuneet saataviksi."
Muutos tapahtui vuoden 2003 keväällä. Sen jälkeen nettomääräistä velkaa ulkomaille ei ole enää ollut.
Valtion velka on 58 miljardia euroa, mikä on Uotilan mielestä pieni summa sekin. Velka tarkoittaa lähinnä viivästynyttä verovelkaa eli Suomen kansa on valtiolle tuon summan verran pystyssä.
Asuntojen hintatasoa moititaan joka puolella korkeaksi. Onko hintataso korkea - riippuu siitä, mihin asiaa vertaa. Esimerkiksi vuonna 1989 asuntojen hinnat olivat oikeasti korkealla, jos hintoja vertaa silloisiin kotitalouksien keskituloihin.
"Asuntojen hinnat alenevat vain, jos kuluttajien pessimismi ja työttömyys lisääntyvät. Emme siis toivo asuntojen hintojen alenemista", pääekonomisti Uotila virnuili.