Punamultahallitus kirjasi ohjelmaansa, että talouspolitiikan tärkein tavoite on vähintään 100 000 uuden työpaikan luominen vaalikauden aikana. Työllisyysaste on määrä nostaa seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin.
Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituspohja heikkenee jo lähivuosina, jos työllisyystavoitteita ei saavuteta.
Työllisyystavoite on jo karannut vajaat puolitoista vuotta istuneen hallituksen käsistä. Työllisten määrä oli toukokuun lopun tilaston mukaan vähentynyt vuodessa lähes 45 000 hengellä. Työssä käyvien osuus työikäisistä on pudonnut 67,7 prosenttiin.
Hallituspuolueissa on jo muutaman kerran tuskailtu työllisyyslupausten kanssa. Konkreettisen työllisyystavoitteen kirjaaminen olikin hallitukselta paha taktinen virhe, koska siihen on suuri vaara hirttäytyä. Lupaus 100 000 uudesta työpaikasta kirjattiin hallitusohjelmaan SDP:n vaatimuksesta.
RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam on kertonut suhtautuneensa alusta lähtien epäilevästi konkreettiseen työllisyyslukuun. "Oppositio ei puhu koskaan tavoitteesta, vaan hallituksen lupauksesta."
Hallitus ei yksin pysty luomaan työpaikkoja, mutta sen tehtävänä on luoda edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle.
Työllisyystilanteen takkuamisen hallitus on laittanut pitkälti kansainvälisten suhdanteiden syyksi. On täysin selvää, että Suomi ei pysty vaikuttamaan globaalitalouden kehitykseen. Maailmantalouden yskähdykset vaikuttavat selkeimmin vientiteollisuuteen.
Talousnäkymät ovat tällä hetkellä pitkästä aikaan valoisat. Yritysten tilauskannat ovat kasvussa. Myös pahin irtisanomisaalto on ohitettu.
Työllistämistä sysätään nyt tupon tekijöiden vastuulle. Hallitus luottaa, että työllisyystilanne paranee, jos työmarkkinaosapuolet pääsevät sopuun kattavasta, maltillisesta ja pitkäkestoisesta tuloratkaisusta.
SDP ja keskusta ovat kiistelleet työllistämisen keinoista. Vaikein pala hallitukselle on ollut matalapalkkaisten työn tukeminen, mikä oli keskustan tärkein vaalitavoite.
Hallitusohjelmassa luvattiin, että matalapalkkaiseen työhön kohdistuvaa kysyntää pyritään lisäämään kohdennetuin välillisten työvoimakustannusten kevennyksin vuoden 2004 alusta lukien.
Asian etenemisessä ei ole hurraamista. Hallitus on pystynyt ainoastaan lykkäämään matalapalkkatuesta päättämistä jo useita kertoja.
Hallituksen on määrä hyväksyä ensi keskiviikkona alkavassa budjettiriihessä periaatelinjaus, että matalapalkka-aloille annetaan tukea. Järjestelmän käyttöönotto lykkääntyy vuoden 2006 alkuun.
Matalapalkka-tuen vetovoimaisuutta on syytä epäillä, koska yritykset eivät ole kiinnostuneita nykyisistä työllistämistuistakaan. Työnantaja saa nykyisin noin 430-770 euroa kuukaudessa, jos palkkaa pitkäaikaistyöttömän.
Matalapalkkatuen kehitelleet Pasi Holm ja Vesa Vihriälä ovat arvioineet, että työnantajamaksuja pitäisi alentaa 500-750 miljoonalla eurolla. Nyt uudistukseen kaavaillaan verorahaa vain 50 miljoonaa euroa ja loput rahoitettaisiin järjestelmän sisältä. Se nostaisi muiden kuin matalapalkka-alojen työnantajien maksuja.
Ratkaisu on tarkoitus sitoa yhteen sairausvakuutusjärjestelmän remontin kanssa. Sava-uudistuksessa muutetaan työnantajamaksuja sekä palkkaperusteisten sairausvakuutusmaksuja että yritysten maksamia kansaneläkemaksuja.
Hallituksen on järkevintä haudata matalapalkka-alojen tuki, jos siihen ei irtoa riittävästi valtion rahaa. Uudistuksen maksumieheksi ei pidä panna muita työnantajia.