Raahe Rautaruukki on jättänyt Vaasan hallinto-oikeuteen valituksen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Rautaruukki Oyj:lle myöntämästä ympäristöluvasta.
Myönnetyssä kuonien käsittely- ja varastointiluvassa Rautaruukin tytäryhtiö SKJ:n käsittelemät kuonat on luokiteltu jätteiksi ja lupaehdoissa on sovellettu jätelain mukaisia määräyksiä.
Rautaruukin mukaan SKJ:n käsittelemät kuonat ovat tuotteita, joiden määrittely jätteeksi ei perustu ympäristölainsäädännön oikeaan tulkintaan. SKJ-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Seppo Haimi sanoo ympäristökeskuksen myöntäneen eri luvan kuin Rautaruukki on anonut.
"Olemme anoneet yleistä toimintalupaa, mutta meille on myönnetty lupa jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn ja varastointiin."
Suomessa tulkitaan
asioita eri tavalla
Kuonien hyötykäyttö on ollut tunnettua Euroopassa jo yli sata vuotta ja Suomessakin kymmeniä vuosia. Haimin mielestä on hassua, että masuunikuonia hyödynnetään Euroopassa noin 30 miljoona tonnia vuodessa, mutta meillä Suomessa se pitäisi käsitellä jätteenä. Tulkinta poikkeaa selkeästi muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavasti.
Viranomaiset ovat perustelleet tulkintaa sillä, että näin tuotteet tulevat valvonnan piiriin ja että tuotteita käytetään oikein. Haimi muistuttaa tuotteiden kuuluvan aina tuotevastuulain piiriin. Luonnollisesti myös tuotteita tuottavan yrityksen intresseihin kuuluu antaa ohjeet tuotteiden oikeasta käytöstä.
"Samalla tavalla asiaa voitaisiin tulkita ja perustella lähes kaikkien tuotteiden kohdalla."
Kuonilla säästetään
luonnonvaroja
Raahen terästehtaan tuottamia ja SKJ-yhtiöt Oy:n käsittelemiä ja markkinoimia masuuni- ja teräskuonia käytettiin vuonna 2001 reilut miljoona tonnia, josta maa- ja tierakennuksen käytettiin lähes 840 000 tonnia, rakennusaineteollisuuteen noin 116 000 tonnia, maanparannukseen 88 000 tonnia sekä terästehtaan sisäiseen kierrätykseen noin 42 000 tonnia.
Kuonien hyödyntämisestä on useita teknisiä ja taloudellisia etuja. Maa- ja tierakentamisessa säästetään uusiutumattomia luonnonmateriaaleja ja parannetaan kantavuus- ja lämmöneristysominaisuuksia. Kun rakenteista voidaan tehdä ohuempia, vähenevät kuljetukset ja kuljetuspäästöt.
Käytettäessä kuonia sementtiteollisuudessa ja maanparannusaineena säästetään myös uusiutumattomia luonnonvaroja ja vältytään luonnon kalkkikiven käytöstä aiheutuvilta hiilidioksidipäästöiltä. Vuonna 2001 kuonien käytöllä vähennettiin hiilidioksidipäästöjä noin 145 000 tonnia. Kuonalla on EU:n hyväksyntä luonnonmukaiseen viljelyyn maanparannusaineena.