Tv- ja radiomaston katseleminen huippaa maan kamarallakin, mutta sinne vain huoltoteknikot nousevat, 326 metrin korkeuteen.
Aika ylös pääsee hissillä, mutta viimeiset 70 metriä huipulle on kivuttava tikkaita pitkin. Työskentelyyn tarvitaan molempia käsiä, joten huoltomiehet joutuvat nojaamaan kohti tyhjyyttä vöiden varassa.
"Tämän työn idea on se, että on luotettava vyöhön", kertoo huoltoteknikko Markku Pelkonen Digita Oy:n Oulun radio- ja tv-asemalta Kiimingistä.
Kollega Martti Ukuran mukaan pahinta on, kun töitä tehdessä unohtuu, että ollaan korkealla.
Huimata mastossa ei saa. Siksi kiipeäminen on vapaaehtoista ja mastokelpoisuus selvitetään lääkärintarkastuksessa säännöllisesti. Korkeus on kuitenkin suhteellista. "Jos ei huimaa 50 metrissä, ei huimaa ylhäälläkään", Pelkonen tietää.
Keskiviikkona Oulun radio- ja tv-mastossa tehtiin säännöllisiä vuositarkastuksia. Masto tarkastetaan ylhäältä alas kaksi kertaa vuodessa.
Huoltoasiantuntija Markku Metsämaa tuli Helsingistä katsastamaan lähes huipulla olevan värähtelyvaimentimen. Muutoin kiipeillään mahdollisimman vähän, ja se onkin vain pieni osa huoltoteknikkojen työtä.
UHF-lähetysantennin kautta välitettävät MTV3:n, Nelosen ja digi-tv-kanavien lähetykset jouduttiin keskiviikkona katkaisemaan hetkeksi aamupäivällä. Antennin rf-säteily on niin voimakas, että työmies saattaisi sen vieressä palaa rakkuloille.
"Ei olla kyllä koskaan kokeiltu", Pelkonen nauraa.
Virrat katkaistaan vasta, kun huoltajat ovat ylhäällä, ja pannaan päälle, kun he ovat selvinneet säteilyvaaran ulottumattomiin.
Keskiviikkona suoriuduttiin paljon varattua aikaa nopeammin.