Karvoskylällä asuvan Jukka Kukkolan tiluksilla parveili torstaina maajusseja ja maajusseiksi aikovia. Kyse ei ollut Maajussille morsian -ohjelman kuvauksista, vaan K-maatalouden järjestämästä rehutyönäytöksestä.
Uteliaiden katseet kohdistuivat maatalouskoneisiin, jotka K-maatalous oli Nivalaan ajattanut.
Yhtenä muiden joukossa koneita katseli Miko Kivioja. Haapavedellä asuva Kivioja vietti 11-vuotissyntymäpäiväänsä juhlavasti. Reipas nuori mies kapusi yli satatuhatta euroa maksavan Massey Ferguson -traktorin hyttiin ja opasti maallikkotoimittajaa kuin ei olisi koskaan muuta tehnytkään.
"Sedälläni on tällainen. Olen ollut Massikan kyydissä ja saanut kokeilla ajamistakin. Tuosta vivusta saa painettua kaasua", Kivioja selitti silmät loistaen.
Laajan traktoritietämyksensä Kivioja on ammentanut Petri-isältään, joka kauppaa maatalouskoneita Ylivieskassa.
"Välillä pitää kysyä pojalta, että paljonko tällä ja tällä traktorilla tehoja olikaan. Paljon Miko tietää", Petri Kivioja naureskeli.
Innostus on niin kova, että myös Mikon ammattihaaveet liittyvät maatalouteen: "Olen ajatellut, että minusta tulisi viljelijä. Traktoreita voisin ostaa parikin."
Petri Kivioja ja tämän kollegat myyvät yhä isompia ja tehokkaampia koneita.
Maatalouskonebisneksen rahavirrat ovat merkittäviä. Nivalan rehutyönäytöksen kallein yksittäinen kone oli tarkkuussilppuri, jonka omistajaksi pääsee noin 240 000 euron sijoituksella.
Samalla summalla joku toinen ostaa itselleen hulppean omakotitalon. Silppuri on sikakallis - mutta myös sikatehokas.
"Vuosittain näitä myydään muutamia. Silppurilla voi korjata nurmea Suomessa tai vaikka rehumaissia Pohjois-Amerikassa", Maatalouskeskon tuoteryhmäjohtaja Anssi Peltola mainitsi.
Tuotepäällikkö Juha Siltovuori ei puhunut Nivalassa koneista, vaan hieman maanläheisemmistä asioista.
"Nurmikasvien viljelyssä on tapahtunut asennemuutos. Nyt viljelijät satsaavat aiempaa enemmän nurmirehun tekoon", Siltovuori kiteytti.
Viime kesä oli nurmirehun tekijöille painajaismainen kuivuuden vuoksi. Onnistumisen kannalta olennaista on, millaiset siemenet mailleen kylvää.
"Viime kesänä moni pelasti satonsa seoksilla, joissa oli mukana ruoko- tai nurminataa. Nämä kestävät kuivuutta paremmin."
Alan tutkijat puurtavat kammioissaan pitkiä päiviä. Rehuohran jalostuksen tulokset puhuvat puolestaan. Lajikkeet kestävät tuulia, sateita ja lannoitusta yhä paremmin.
Norjalaisperäisen Vilde-ohran korsi on erityisen lujaa tekoa: kokeissa lajikkeen lakoprosentti on ollut noin kolme. "Lakoprosentit on saatu erittäin matalalle", Siltovuori myönsi.