Matkailu on maailman suurin elinkeino. Satojen miljoonien ihmisten liikkuminen pitkin ja poikin maapalloa jättää kuitenkin jälkensä sen ympäristöön.
Suurin ympäristörasitus syntyy lennoista, joilla taitetaan noin 40 prosenttia lomamatkoista. Lento Thaimaahan ja takaisin tuottaa 2,5 tonnia hiilidioksidia matkustajaa kohden.
Ilmastonmuutoksen voimistamisen lisäksi lentomatkailu kuluttaa runsaasti fossiilisia polttoaineita. Matkailukohteissa turistivyöry vaikuttaa kulttuuriin, maankäyttöön ja jätehuoltoon sekä lisää puhtaan veden käyttöä.
Matkailu on haitoista huolimatta koko ajan lisääntymässä: 1950 noin 25 miljoonaa ihmistä teki ulkomaanmatkan, viime vuonna heitä oli 800 miljoonaa ja vuonna 2020 arviolta 1,6 miljardia.
"Lapissa matkailun kielteiset ympäristövaikutukset näkyvät vain paikallisella tasolla ja suhteellisen rajatulla alueella", lohduttaa erikoistutkija Jari Järviluoma Lapin yliopistosta.
Liikenteen aiheuttamat huomattavat ilmastovaikutukset ovat sitä vastoin globaaleja ja unohtuvat usein silloinkin, kun puhutaan ympäristövastuullisesta tai ekologisesta matkailusta.
Järviluoman mukaan ilmastovaikutuksia voitaisiin vähentää niin, että tehtäisiin yksi kahden viikon lomamatka eikä kahta viikon matkaa. Loma voitaisiin myös viettää lähempänä kotia. "Trendinä näyttää kuitenkin olevan kaukomatkojen suosion kasvu."
Matkailukeskusten elinkaarten yhteinen piirre on kasvu, kunnes vastaan tulee kantokyky ja taantuma. "Lapissa sellaisesta ei ole vielä havaintoa. Tunturikeskuksissa kasvuvauhti on kova ja se näyttää jatkuvan, varsinkin kansainvälisenä matkailuna."
Suuret vierasmäärät kuluttavat arkoja nähtävyyksiä, joita joudutaan suojaamaan. Pääsyä pyramidien hautakammioihin ja Altamiran kalliomaalausluoliin on jo rajoitettu.
Läheinen esimerkki on Inarijärven Ukonsaari, saamelaisten ikiaikainen palvontapaikka, jolle nousu joudutaan ehkä kieltämään maaperän kulumisen vuoksi.
Turistimassat kuluttavat myös suuria lomakohteita. Espanjassa vierailee joka vuosi 52 miljoonaa matkailijaa, jotka aiheuttavat jo ympäristöongelmia rakentamisen tuhoamina rannikkoalueina ja vesipulana, jota sadat kastelua vaativat golfkentät eivät helpota.
Luksushotellissa asuva kuluttaa vajaassa kolmessa viikossa yhtä paljon vettä kuin Kanarian saarilla maata viljelevä asukas vuodessa. Oma ongelmansa on jätehuolto. Pelkästään Kanarialla vierailee vuosittain kahdeksan miljoonaa matkailijaa, ja huomattava osa purkuputkista juoksuttaa jätevedet suoraan mereen.
Jätevesipäästöt ja keräily tuhoavat koralliriuttoja, ja laiton matkamuistokauppa häiritsee uhanalaisia meri- ja maaeläinlajeja. Meressä kelluva muoviroska aiheuttaa eläimille suolitukoksia.
Osansa saa myös kulttuuri, sillä massaturismi muuttaa ja kaupallistaa paikallisia kulttuureja. Usein varsinkin alkuperäiskansan jäsenet ovat matkailualueilla turismin vetonauloja.
Matkailu on tärkeä elinkeino: maailmassa se merkitsee 200 miljoonaa työpaikkaa ja 11 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se voi myös lisätä kulttuurien välistä vuorovaikutusta.
Ekologisesti kestävä matkailu säästää arimpia alueita niin, että luontoon voidaan tutustua tuhoamatta sitä.