Tuoretta vaihtoautoa etsivä hieraisee silmiään, kun saapuu Ylivieskalaisen Autorastin sivuille. Hieraisukaan ei poista ruudulta ikivanhan Fiatin myynti-ilmoitusta.
Ilmoituksen mukaan farmarikoslan vuosimalli on 1962, mutta todellisuudessa auto lienee kyseistä käyttöönottovuotta pari vuotta iäkkäämpi.
Moisia kotteroita ei näy usein liikenteessä ja vielä harvemmin autokaupassa.
"Jonkin verran tulee vielä 1980-luvun autoja, mutta yleensä vanhimmat myynnissä olevat autot ovat 1990-luvun alkupuolelta", Autorastin autokauppias Jari Ylikorpi tuumaa.
Vanha Fiat tuli Ylikorvelle jo vuosia sitten Tuusulasta. Herttainen auto on napottanut liikkeen maskottina kahdeksan vuotta. Nyt sinivalkoiselle menopelille on laitettu hinta: 2 590 euroa.
"Tällaisilla yksilöillä ei roiku hintalappua kaulassaan. Varsin kokeilimme, että herättääkö tällainen kiinnostusta ja laitoimme siitä internetiin myynti-ilmoituksen. Se on ollut nyt muutaman viikon myytävänä. Kyselijöitä ja katsojia on ollut kymmenkunta", Ylikorpi kertoo.
Yleensä autokauppiaat kehuvat myyntituotteittensa ajettavuutta, mutta Fiatin tapauksessa Ylikorpi sanoo ilman ylisanoja, millaisesta menijästä on kysymys: mikään hurmaava käyttöauto Fiat ei ole, vaan vanhoja autoja harrastavien haave.
"Kun tällä käy ajamassa, joutuu miettimään, miten ihmiset ovat pysyneet sillä edes tiellä. Se on aika jäykkä käännellä ja ohjaus on vaappuva. On se aikanaan voinut olla hyväkin ajettava, mutta eihän tällaisilla enää ajella."
Tällä vuosituhannella ajokorttinsa hankkineelle autovanhus voi olla hankalahko haaste. Jo autoon sisälle pääsyssä tulisi vastaan ensimmäinen yllätys, kun kaapparimallin ovet aukenevat keulan puolelle.
Omasta istuimestakaan ei saa olla mustasukkainen, sillä etupenkki on kuskille ja vänkärille yhteinen. Pääntukia on turha etsiä.
Autorastin maskotti on kirvoittanut vuosien varrella useita maireita ilmeitä.
"Asiakkaat katsovat sitä hymyssä suin. Päivittäin siitä puhutaan. Ihmiset muistelevat, kuinka heillä on joskus ollut vastaavanlaisia autoja, tai kuinka joskus tällainen on tullut vastaan", Ylikorpi kertoo.
Mikään iso hinku autokauppiaalla ei ole päästä eroon veteraanikaarasta. Auto on tarkoitus poistaa myytävien listalta piakkoin - ellei joku vanhaan tekniikkaan ja italialaiseen muotoiluun huumaantunut sittenkin päätä lisätä autotalliinsa ylivieskalaisyksilöä.