Ma­sen­nus­lääk­kei­tä syödään entistä enemmän

Masennuslääkkeiden kulutus kasvoi Lääkelaitoksen ja Kelan tuoreen Lääketilaston mukaan viime vuonna 12 prosenttia.

Masennuslääkkeiden kulutus kasvoi Lääkelaitoksen ja Kelan tuoreen Lääketilaston mukaan viime vuonna 12 prosenttia. Korvauksia masennuslääkkeistä sai 268 000 suomalaista eli 21 000 useampi kuin edellisenä vuonna.

Rahaa niihin käytettiin viime vuonna 374 miljoonaa markkaa.

Valtaosa eli 88 prosenttia masennuslääkkeistä oli viime vuonna jo uudempia ja kalliimpia lääkkeitä, joten markkamääräisesti myynti kasvoi 15 prosenttia.

"Masennuslääkkeiden liikakäytöstä tai turhasta käytöstä ei kuitenkaan voida juurikaan puhua. Päinvastoin lääkehoito on edelleen vähäisempää kuin väestöllä arvioidaan olevan masennusta", sanoo Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Raimo K.R. Salokangas Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Salokankaan mukaan vastaanotolla vastaan tulleet ongelmat kertovat pikemminkin siitä, että hoitoa ei ole aloitettu riittävin annoksin. Hyviä tuloksia voidaan odottaa vain silloin, kun lääkeannos on riittävä.

Salokankaan mukaan Suomessa käytetään masennuslääkkeitä edelleen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka päinvastaistakin on julkisuudessa väitetty.

Psyykenlääkkeiden liikakäytöstä puhuvat yleensä muut kuin psykiatrian alan asiantuntijat. Puheet heijastuvat Salokankaan mukaan myös vastaanotoilla. Masentuneet potilaat tuntevat syyllisyyttä, kun he eivät ole pystyneet selviytymään ilman lääkkeitä.

"Aiemmin myös psykiatrienkin keskuudessa oli kahdenlaista suuntausta. Psykoterapia ja lääkkeet asetettiin vastakkain. Nykyään kuitenkin ajatellaan, että vakavan masennuksen hoitoon tarvitaan molemmat, jos halutaan hyvä hoitotulos", sanoo Salokangas.

"Osa lievistä masennuksista voidaan kuitenkin hoitaa joko terapialla tai lääkkeillä. Masennus paranee myös itsestään, jos sitä ylläpitävät tekijät eivät ole kovin voimakkaita. Hoidolla pystytään kuitenkin lyhentämään masennusjaksoja ja ehkäisemään uusien jaksojen puhkeamista", sanoo Salokangas.

Asennoituminen psyykenlääkkeisiin on Salokankaan mukaan kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi. Potilaat uskaltavat hakea apua varhaisemmassa vaiheessa. Riippuvuutta pelätään kuitenkin edelleen, vaikka uudet lääkkeet eivät sitä aiheutakaan.

Ilmoita asiavirheestä