Ma­sen­nus­lääk­keet usein ki­pu­lääk­kei­tä te­hok­kaam­pia kivun hoi­dos­sa

Masennuslääkkeet ovat usein tulehduskipulääkkeitä tehokkaampia tiettyjen kipujen hoidossa.

Masennuslääkkeet ovat usein tulehduskipulääkkeitä tehokkaampia tiettyjen kipujen hoidossa. Masennuslääkkeitä käytetään muun muassa diabeteksesta johtuvan neuropaattisen (hermoperäisen) kivun hoidossa.

"Tällaiseen neuropaattiseen kipuun eivät tulehduskipulääkkeet auta. Neuropaattinen kipu on kaiken kaikkiaan aika hankalasti hoidettava kipu", selittää erikoislääkäri Kari Raaska kliinisen farmakologian laitokselta Helsingin yliopistosta.

Raaska puhui Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa torstaina.

Masennuslääkkeitä on käytetty kivun hoidossa menestyksellisesti viime vuosikymmeninä. Niillä on hoidettu diabeteskipujen lisäksi myös muun muassa kroonista alaselkäkipua ja kroonista päänsärkyä. Myös reumakivut saattavat lievittyä.

Masennuslääke saattaa lisäksi helpottaa niin sanottua psykogeenista kipua, joka on psyykkisperäistä. Neuropaattista kipua saattaa helpottaa myös epilepsialääke.

Kivun hoidossa käytetään pääasiassa niin sanottuja vanhoja masennuslääkkeitä, trisyklisiä lääkkeitä. Eniten on käytetty amitriptyliiniä.

"Tutkimukset ovat osoittaneet, että masennuslääkkeet lievittävät kokeilla tuotettua kipua myös terveillä ihmisillä ja eläimillä. Uusien masennuslääkkeiden vaikutusta kipuun sen sijaan vasta tutkitaan", Raaska kertoo.

Lääkeannos ei ole yhtä suuri kivun ja masennuksen hoidossa. Kipuun riittävät usein varsin pienet masennuslääkeannokset. Nämä annokset eivät vielä juuri vaikuta mielialaan.

"Masennuksen hoitoon saatetaan tarvita jopa kymmenkertaista annosta kivunhoitoon verrattuna", Raaska selittää.

Kivun hoidossa kipu myös lievittyy melko nopeasti lääkityksen aloittamisen jälkeen – muutamassa päivässä –, kun taas masennuksessa lääkkeen vaikutusta joutuu odottamaan yleensä vähintään kaksi viikkoa.

Masennuksen hoidossa kaikki masennuslääkkeet ovat Raaskan mukaan keskimäärin yhtä hyviä. Kivun hoidossa lääkkeet eivät ole kuitenkaan samanvertaisia.

"Kivun hoidossa masennuslääkkeen olisi vaikutettava sekä serotoniinijärjestelmään että noradrenaliinijärjestelmään eikä vain serotoniinijärjestelmään", hän valaisee.

Masennuslääkkeen vaikutus kipuun ei ole Raaskan mukaan yllättävää tai tuulesta temmattua, koska edellä mainitut järjestelmät säätelevät myös kipua.

Kipupotilaalle saattaa usein olla suuri kynnys ruveta käyttämään masennuslääkettä tai epilepsialääkettä kipuunsa.

"Saattaa käydä, että kun potilaat lukevat kotona lääkeselostetta, he soittavat ja sanovat, että ’enhän minä hullu ole’", diabeetikkoja hoitava lääkäri Liisa Hiltunen kertoo.

Kipupotilaan ei tarvitse olla masentunut, jotta masennuslääkkeet helpottaisivat hänen kipuaan. Raaska kuitenkin huomauttaa, että yli puolet kroonisesta kivusta kärsivistä ovat myös masentuneita. Joka neljäs kipupotilaista saa myös varsinaisen masennusdiagnoosin.