Suomessa hoidetaan masennusta jo melko aktiivisesti lääkkeillä, mutta lääkepurkki riittää vain osalle masennuspotilaista. Masennuspotilaat ovat harvoin kovin vaativaisia hoitonsa suhteen, joten lääkärin velvollisuus olisi tarjota reseptin lisäksi muutakin tukea, sanoi psykiatrian professori Hasse Karlsson Helsingin yliopistosta.
Lääkäripäivillä Helsingissä keskiviikkona puhunut Karlsson pitää suurena ongelmana myös sitä, että usein masennuspotilaan hoidossa ei ole jatkuvuutta. Kukaan ei huolehdi, että potilas pysyy hoidon piirissä ja syö lääkkeensä.
Karlssonin mukaan alle puolet masennuspotilaista saa riittävää apua pelkästä lääkehoidosta. Jos potilas saa pillerien ohella myös psykologista hoitoa, jopa 80 prosenttia saa tarvitsemansa avun. Yhdistelmähoidon parempi teho saattaa johtua osittain siitä, että hoitomuodot vaikuttavat aivoissa eri tavoin.
Usein vasta oma kokemus avaa silmät
-- Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää on tulla ymmärretyksi ja huomioiduksi. Näitä asioita ei nykyisessä tuottavuutta korostavassa työelämässä aina huomioida. Moni ei myöskään ymmärrä taudin luonnetta, ennen kuin oma kokemus avaa silmät. Moni hyvässä asemassa ollut kertoo ymmärtäneensä vasta itse sairastuttuaan, miten väärin hän on kohdellut masennukseen sairastuneita alaisiaan, sanoo Karlsson.
Kaikki eivät tarvitse Karlssonin mukaa pitkäaikaista psykoterapiaa. Masennus puhkeaa usein elämänmuutosten tai muun stressin yhteydessä. Monelle riittää sekin, että häntä autetaan löytämään sopivia stressinhallintakeinoja tai selvittämään ihmissuhdekoukeroita.
Karlsson ei hyväksy myöskään ajatusta, että yhden terapiajakson pitäisi riittää kaikille. Masennus on monessa tapauksessa toistuva sairaus, sillä uuden masennuskauden riski on jopa 50 prosenttia.
Masennuslääke keventää myös sydämen kuormaa
Uusilla masennuslääkkeillä näyttää tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan olevan myös muita terveysvaikutuksia.
Masennuslääkkeitä käyttävät kuolevat tutkimuksen mukaan verrokkejaan harvemmin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Tämä saattaa selittyä lääkkeiden myönteisellä vaikutuksella verihiutaleisiin, autonomisen hermoston toimintaan sekä stressisysteemiin.
Aiemmissa tutkimuksissa masennuslääkkeillä on havaittu myös aivoja suojaavia vaikutuksia erityisesti muistin kannalta tärkeässä hippokampuksessa. Masennuslääkkeet lisäävät esimerkiksi hermosolujen hyvinvoinnin kannalta tärkeiden kasvutekijöiden eritystä, sanoo Karlsson.