Armeija sallii varusmiesten uudenaikaisten masennuslääkkeiden käytön palvelusaikana. Sotilaslääketieteen keskuksen määräaikainen johtaja Markus Henriksson toteaa, että uudenaikaiset masennuslääkkeet eivät haittaa palveluksen suorittamista.
"Lähtökohta on, että mitään ei mielellään käytetä. Mutta jos potilaan vointi on hyvä ja hän on lääkärin seurannassa, uudenlaisia masennuslääkkeitä voi käyttää palveluksen aikana", hän sanoo.
Henriksson kuitenkin muistuttaa, että psyykenlääkkeistä ei saa puhua yhtenä ryhmänä.
"Psykoosilääkkeet ja palvelus eivät sovi yhteen, eivätkä mielialastabilisaattorit, joita käytetään esimerkiksi maanis-depressiivisyyden hoitoon. Rauhoittavat ja unilääkkeetkään eivät pitkään käytettynä ole varusmiehelle sopivia", hän painottaa.
Lääkitys voidaan
salata
Pääesikunnan ylilääkäri Pentti Kuronen allekirjoittaa Henrikssonin ajatukset.
"Muunlaisia kuin uudenlaisia masennuslääkkeitä - ja tarkassa seurannassa - ei sallita", hän toteaa.
Kuronen kertoo, että uudenlaiset masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen välittäjäaineen, serotoniinin aineenvaihduntaan. Hän jatkaa, että vanhantyyppisiin masennuslääkkeisiin verrattuna uudet masennuslääkkeet ovat turvallisempia ja niissä on vähemmän haittavaikutuksia.
Henriksson huomauttaa, että masennuslääkkeitä määrätään myös siviiliväestölle koko ajan vain enemmän. Täsmällistä tietoa varusmiesten käyttämästä psyykenlääkemääristä on vaikea saada. "Jotkut varusmiehet salaavat jo siviilissä aloitetun mielialalääkityksen terveystarkastuksessa", Henriksson sanoo.
Johtaja Henriksson kuitenkin painottaa, että lääke itsessään ei ratkaise palveluskelpoisuutta ja että palvelusaikana lääkkeitä määrätään hyvin harvoin. Aseet ja lääkkeet eivät sinänsä ole yhdessä turvallisuusriski
"Jos varusmies ei aiheuta turvallisuudelle välitöntä vaara eli ei ole esimerkiksi itsemurhataipumuksia tai väkivaltaista käyttäytymistä. Lisäksi varusmiehellä täytyy olla voimavaroja ja vointia seurata. Mutta mielellään ei lääkitystä kuitenkaan määrätä", Henriksson sanoo.
Pohjoisen kasarmeilla
ei nappeja näy
Pohjois-Suomessa eivät ilopillerit kasarmeilla varusmiesten taskuissa pyörähtele. Lapin lennoston varuskuntasairaalan osastonhoitaja Timo Gerdtin mukaan mielialalääkitystä käyttäviä siellä on 0-1 kappaletta.
Sodankylän Jääkäriprikaatissa käyttö on myös vähäistä. Tosin syynä saattaa olla jo varuskuntasairaalan henkilökunnan ottama asenne.
Pyssykylässä ollaan sitä mieltä, että mielenongelmat täytyy olla hoidettuna ennen palvelukseen astumista. Osastolääkäri Tiina Leppiaho ei mielellään varusmiehille mielialalääkitystä edes määrää, vaan ohjaa oireilevat pojat psykologin tai psykiatrin juttusille.
"Näissä olosuhteissa en hoida poikien ongelmia lääkkeillä. Hankalat mielenterveysongelmat täytyy hoitaa pois ennen palvelukseen astumista. Koulutus ja aikataulu ovat niin tiukkoja", hän sanoo.
Vaikka Sodankylässä ei lääkkeitä käytetäkään, se ei tarkoita, etteikö otsalohkossa välillä hieman kiristäisi. Leppiaho nimittäin kertoo, että hänelle on tullut vastaan lieviä ja keskivaikeita masennustapauksia ja eriasteisista ahdistuneisuustiloista kärsiviä.
Kainuun prikaatissa päällikkölääkäri EsaAnttonen kommentoi lyhyesti, että "lääkkeitä käytetään elävässä elämässä, jos lääkäri on niin määrännyt".
