Pian alkavat koulut, opinnot, työt ja masennus. Isovanhemmat miettivät, mikä niitä nuorempia riivaa, sillä ennen ei jaksanut masentua. Oltiin niin väsyneitä.
Ei meitä muu riivaa kuin samalle uupumukselle keksitty uusi nimi.
Ainoa vika on siinä, ettei sitä oteta tarpeeksi vakavasti. Ei siitäkään huolimatta, että masennus on toiseksi yleisin kuolinsyy sydänsairauksien jälkeen.
Jos pumppu ei kestä, ihminen kuolee. Samoin käy, jos henkiset voimat loppuvat. Siksi masentuneelle ja sydänkohtauksen saaneelle tulisi antaa yhtä pitkät sairaslomat.
Masennus on lopulta paitsi hengenvaarallinen myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Lisäksi yhden masennus riivaa toisia.
Tutkimuksen mukaan laman aikana vanhempien talousvaikeudet muuttivat kasvatustapoja. Paine ja masennus lisäsivät rankaisua, huutoa ja uhkailua. Keskusteleva ja ohjaava ote lapsiin väheni.
Äidin tai isän pitkä sairasloma olisi ollut paikallaan pelkästään lasten takia. Lapset ovat yllättävän herkkiä, jopa ennen syntymää. Ilona Luoma toteaa väitöskirjassaan, että masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineiden äitien lapsilla on vielä toisella ja kolmannella luokalla ongelmia tunne-elämässään. Heillä on enemmän vaikeuksia tovereiden ja koulumenestyksen kanssa kuin muilla.
Vaikeudet voivat siten periytyä.
Hälytyskelloja on kyllä kilkuteltu. Tutkijat ovat kysyneet, miksi ahdistusta tai masennusta ei pidetä oikeina sairauksina. Pahoinvoiva työntekijä hosuu toimistossaan eikä saa mitään aikaiseksi. Jalkansa katkaissut työntekijä saa sairaslomaa, vaikka saisi paljon enemmän tehtyä.
Vähitellen masennus voi rapisuttaa myös kehoa. Vanhuksilla alakuloinen mieliala voi heikentää elimistön immuunijärjestelmää.
Masennuksesta kärsivä tupakoitsija sairastuu puolestaan muita helpommin keuhkosyöpään. Se selittyy katsomalla, kuinka hermoromahduksen saanut imee tupakkaa. Asiaa tutkinut dosentti Paul Knekt on sanonut, että he sauhuttelevat intensiivisemmin eivätkä osaa lopettaa.
Muuten masentuneita on kahta lajia. Toiset juuttuvat sängynpohjalle ja ahmivat välipaloja, jolloin eittämättä yleiskuntokin rapistuu. Toiset jatkavat elämää ulkoisesti vanhaan malliin, mutta hautautuvat henkisesti omaan maailmaansa.
Ehkä meidän vointimme paranisi, jos tietyt riskivaiheet otettaisiin vakavammin. Yksi pahimmista vaiheista lienee, kun nuori muuttaa kotoa. Hän on uudella paikkakunnalla yksin. Opiskelu ei motivoi, kun opiskelun ykkös- tai kakkosvaihtoehdon sijaan pääsee lukemaan hätävaravaihtoehtoa.
Ehkä on lohdullista kuulla, että joka neljäs meistä masentuu joskus. Hälyttävää on sen sijaan kuulla, että jo lapsista joka neljäs voi masentua. Todennäköisesti masennus on siis tulevaisuudessa lisääntymässä. Viisaat neuvovat, että masentuneena ei saa jäädä yksin eikä lopettaa harrastuksia. Masennus on kuitenkin aina ohimenevä tauti.
Se on kaiken lisäksi kuulemma ihan normaalia: siten psyyke suojautuu ja ilmoittaa, että nyt en tarvitse lisää käsiteltävää, kiitos.