Tuhansien suomalaisten työura päättyy joka vuosi masennukseen. Keskimääräistä useammin masennuksen vuoksi työeläkkeelle jäädään naisvaltaisista ihmisuhdeammateista. Torstaina esitelty tutkimus kertoo myös, että asiantuntija-ammateissa masennus on yleisin ennenaikaisen eläköitymisen syy.
Eläketurvakeskuksen johtajan Riitta Korpiluoman mukaan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on kääntynyt kaksi vuotta sitten pieneen laskuun.
-- Kuitenkin vuonna 2008 yli 4 000 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun lopulta. Tyypillinen ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyjä on hieman alle 50-vuotias koulutettu nainen.
-- Naisten osalta kärjessä ovat ajoneuvonkuljettajat, varastotyöntekijät, lehdenjakajat. Sitten siellä on johtajia ja esimiehiä, vakuutusvirkailijat, perus- ja lähihoitajat, esitteli tuloksia Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen.
Miesten listasta löytyy esimerkiksi paperityöntekijät, asiantuntijat, toimittajat, taiteilijat, fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät ja maalarit sekä varastotyöntekijät.
Masennus lyhentää työuria
Kuntoutussäätiön ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa etsittiin ammatteja, joista on jääty eläkkeelle muita yleisemmin tai harvemmin vuosina 1997--2006. Masennus pudottaa naisia keskimääräistä useammin pois työelämästä erityisesti suurimmista ammattiryhmistä. Näitä ovat toimistotyöntekijät, siivoojat, mutta myös perus- ja lähihoitajat, sairaala- ja keittiöapulaiset sekä sairaanhoitajat.
-- Jos ajatellaan työurien pidentämistä, niin nämä ovat tärkeitä ammattiryhmiä, totesi Honkonen.
Työurien pidentämiseen tarttui myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.).
-- Jos masennuksen perusteella myönnettyjen uusien eläkkeiden määrä saataisiin puolitettua, eläkkeellesiirtymisikä nousisi noin puolivuotta.
Tästä olisi apua hallituksen tavoitteille venyttää suomalaisten työuria.
Sen sijaan masennus ei vie eläkkeelle naisista juurikaan opettajia, käsityöläisiä, pankkitoimihenkilöitä, lääkäreitä eikä proviisoreja.
Miehistä niin ikään lääkärit ja proviisorit, sairaanhoitajat, yliopisto-opettajat ja tutkijat sekä sotilaat jäävät harvoin eläkkeelle masennuksen takia.
Nopea apu auttaa
Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, miksi jossain hommissa masennutaan useammin kuin toisissa. Ammatin ei uskotakaan selittävän pelkästään sitä, miksi joku masentuu ja putoaa työelämästä. Taustalta löytyy usein monia syitä ja pitkäaikainen prosessi.
Masennus on lisäksi harvoin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän ainoa sairaus.
-- Riskiryhmien seuranta kannattaa, ja tässäkin tutkimuksessa saimme kuulla, että henkilöt, joilla on etenkin liikuntaelinongelmia, voivat altistua masennukselle, kommentoi johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo Mehiläisestä.
Varhainen puuttuminen kannattaa myös siksi, että masennuksen takia työeläkkeelle passitetun paluu työelämään on harvinaista. Jo pitkä sairauslomakin on riski.
-- Puoli vuotta masennuksen takia työkyvyttömänä olleista vain puolet palaa työelämään. Vuoden pois olleista vain 25 prosenttia palaa työelämään, totesi Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkäri Tapio Ropponen.
Viime vuoden lopulla työkyvyttömyyseläkkeellä oli masennuksen vuoksi 38 000 suomalaista. Moni haluaisi takaisin töihin.