Suomi on itsemurhatilastoissa yhä Euroopan kärkipäässä, vaikka itsemurhat ovatkin vähentyneet noin 20 prosenttia. Itsemurhia tehdään Suomessa noin 1 200 vuodessa, kun niitä 15 vuotta sitten tehtiin vuosittain 1 500.
"Itsemurhia selitetään usein depressiolla ja alkoholin käytön lisääntymisellä, mutta ne eivät yksin selitä korkeita lukuja. Esimerkiksi naisilla alkoholin käytön lisääntyminen ei ole kasvattanut itsemurhien määrää", Suomen Mielenterveysseuran kehittämispäällikkö Liisa Saaristo sanoi torstaina, kun seura julkisti ensi viikolla alkavan itsemurhien ehkäisykampanjan.
Depressio on lisääntynyt myös monissa muissa Euroopan maissa. "Itsemurhien määrä ei ole näissä maissa merkittävästi kasvanut eikä kuolleisuus ole noussut lähellekään Suomen tasoa."
Suomalaiseen depressioon voi liittyä erityispiirteitä, jotka voivat johtaa välittömämmin itsemurhaan kuin muilla kansoilla. Miesten itsemurhaviesteissä on korostunut miehinen pärjääminen ja pyrkimys itsemääräämisoikeuden ja kasvojen säilyttämiseen.
"Naisilla on samanlaiset arvot, mutta naiset harvoin mainitsevat kasvojen säilyttämisen. He ovat viesteissään usein pyytäneet anteeksi sitä, että eivät ole jaksaneet elämän paineita", Saaristo kertoi.
Laajennetut itsemurhat, joissa itsensä surmaaja vie mukanaan lapsensa tai koko perheensä, eivät ole Suomessa lisääntyneet, mutta niihin on kohdistunut aiempaa enemmän julkisuutta. Myöskään vanhusten itsemurhat eivät ole lisääntyneet, vaikka vanhusten yksinäisyys on kasvava ongelma.
Joka päivä keskimäärin kolme ihmistä Suomessa riistää itseltään hengen. Itsemurhia tekevät eniten 30--39-vuotiaat miehet. 20--25-vuotiaiden ryhmässä määrä on puolet pienempi. Naiset tekevät eniten itsemurhia Uudellamaalla ja Lapissa.
Mielenterveysseuran mukaan yksi keino vähentää itsemurhia on luoda uskoa siihen, ettei itsemurha koskaan ole ainoa vaihtoehto.
"Tehtävämme on myös tukea ja auttaa omaisia, kun läheinen on päätynyt itsemurhaan. Se on läheisille erityisen raskas, ja siihen liittyy paljon häpeää, syyllisyyttä ja puhumattomuutta."
Mielenterveysseuran SOS-keskuksen kriisipuhelin sai viime vuonna yli 40 000 puhelua, joista noin tuhat tuli itsemurhaa hautovilta tai yrittäneiltä. Suurin osa ei kyennyt itse näkemään elämällään merkitystä.
"Harva itsemurhaa yrittänyt haluaa kuolla", SOS-keskuksen johtaja Outi Ruishalme painotti.