Työkykyä uhkaavan masennuksen varhaiseen toteamiseen ja hoitoon haetaan uusia välineitä Kansaneläkelaitoksen (Kela) rahoittamassa tutkimuksessa Oulun seudulla.
Tutkimukseen kerätään työterveyshuollon piiristä 200 masennuspotilasta, jotka ohjataan heti taudin toteamisen jälkeen tehostetun hoidon ja varhaisen kuntoutuksen piiriin.
Vertailuryhmässä on toiset 200 potilasta, jotka ovat tavanomaisen depressiohoidon piirissä.
Kelan, Oulun yliopiston psykiatrian klinikan ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen yhdessä aloittama hoitokokeilu laajeni monivuotiseksi tutkimushankkeeksi vuosi sitten.
Potilaat kootaan Oulusta ja ympäristökunnista sekä Oulun eteläpuolisista kunnista Raahea, Nivalaa, Haapajärveä, Oulaista ja Ylivieskaa myöten.
"Kuntoutus kytketään jo alkuvaiheessa depression tavanomaiseen hoitoon. Tavoitteena on potilaiden työkyvyn palauttaminen ja säilyttäminen", ylilääkäri Jorma Kiuttu Kelan Pohjois-Suomen aluetoimistosta kertoo.
Hoitotakuun periaatteiden mukaan masennuspotilaan on päästävä psykiatrin hoitoon, kun depression aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kolme kuukautta.
"Potilaalle olisi sitä parempi, mitä aikaisemmin hän depression pitkittyessä voisi päästä erikoislääkärin hoitoon. Tähän katvealueeseen haemme ratkaisua ja uusia välineitä tutkimuksella", Jorma Kiuttu kertoo.
Depression hoitoon ja kuntoutukseen tartutaan jo sairauspäivärahakauden alkupäässä eikä vasta sitten, kun kausi on kulunut umpeen."
Syyt selvitetään
juurta jaksaen
Kela ja muut tutkimusta toteuttavat tahot ovat kehittäneet masennuspotilaan varhaiseen kuntoutukseen uuden toimintamallin yhdessä Oulun Diakonissalaitoksen kuntotalon ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa.
Ensimmäisessä vaiheessa potilas ohjataan työterveyshuollon lähetteellä kuntoutusryhmän arvioitavaksi.
Oulun Diakonissalaitoksen kuntotalossa on perustettu tätä varten moniammatillinen ryhmä, jossa on psykiatri, kuntoutuslääkäri, sosiaalityöntekijä, psykologi ja fysioterapeutti.
Ryhmä selvittää, mistä kunkin työntekijän masennuksessa on kysymys; onko masennuksella yhteys työhön, työyhteisöön, potilaan omaan elämäntilanteeseen tai perheen tilanteeseen, vai onko kyse enemmänkin ihmisen omaan psykologiaan liittyvistä ongelmista ja taustoista.
Kuntoutustutkimuksen jälkeen laaditaan jatkosuunnitelma ja selvitetään, tarvitaanko potilaan työpaikalla korjaavia toimenpiteitä. Esimiehen kanssa voidaan keskustella potilaan työnkuvan väliaikaisesta muuttamisesta.
Laaja-alaisen selvittelyn jälkeen suunnitellaan kullekin potilaalle soveltuva ryhmämuotoinen kuntoutus. Masennukseen ei Kiutun mukaan yleensä ole yhtä yksittäistä syytä, vaan taustalta löytyy useita syitä ja laukaisevia tekijöitä.
Samantyyppisistä syistä ja oireista kärsiviä masennuspotilaita kootaan ryhmään, jossa ryhmädynamiikan ja muiden menetelmien avulla pyritään voimien elvyttämiseen ja työkyvyn palauttamiseen.
Aineiston keruuta ja aktiivista tutkimusta
"Aloimme tutkia uutta kuntoutusmallia viime vuonna. Tämä ja ensi vuosi ovat aineiston keruuta ja 2007-2008 aktiivisen tutkimuksen aikaa. Lopuksi on vuoden seuranta."
"Tutkimuksessa selvitetään psykiatrisen toiminta- ja työkyvyn palauttamista uusilla menetelmillä, mutta viime vaiheessa kaikki tutkimustulokset muutetaan euroiksi tarkastelemalla varhaiskuntoutuksen vaikutuksia terveystaloustieteen näkökulmasta", Jorma Kiuttu kertoo.
Häntä ihmetyttää, että valtakunnallisissa depression hoitosuosituksissa on kyllä määritelty perus- ja erikoissairaanhoidolle kuuluvat tehtävät, mutta työterveyshuollon roolia ei ole mietitty lainkaan.
Kallis tauti
yhteiskunnalle
"Masennus tulee yhteiskunnalle hirveän kalliiksi, jos potilaita ei hoideta kunnolla, vaan heitä pallotellaan hoitopaikasta toiseen. Usein tuntuu, ettei asioita ajatella sen pidemmälle, vaan tyydytään heti ensimmäiseen diagnoosiin", Kiuttu toteaa.
"Masennuspotilailla voi olla myös muuta psyykkistä sairastamista ja persoonallisuuden häiriötä. Tarkoilla psykiatrisilla haastattelumenetelmillä voidaan todeta myös liitännäissairaudet."
Kiuttu painottaa, että masennuspotilaan toiminta- ja työkyky voidaan palauttaa aktiivisella hoidolla, mutta paranemisen mahdollisuudet heikkenevät, jos selvittely jää jo puolitiehen, hoito on pinnallista ja potilaasta tuntuu, ettei häntä oteta tosissaan.
"Masennuspotilaan hyvään hoitoon kuuluvat seuranta ja hoidon vaikuttavuuden arviointi. Tällaiseen hoitoon pääseminen vaikuttaa melkein lottovoitolta, mutta jos hoitosuunnitelma jää jo alkuvaiheessa vajaaksi, potilaan sairaus ja työkyvyttömyys pitkittyvät", ylilääkäri Kiuttu muistuttaa.