Lukijalta
Mielipide

Masennukseen on olemassa hoitokeinoja – moni sairastunut ei kuitenkaan pääse tehokkaan hoidon piiriin, eikä sairastuneen työhön paluuta tueta riittävästi

Masennuksen vuoksi siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 noin 3 500 henkilöä, lähes kymmenen henkilöä jokaisena viikonpäivänä!

Masennuksen vuoksi siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 noin 3 500 henkilöä, lähes kymmenen henkilöä jokaisena viikonpäivänä! Heillä toipuminen ei ollut vuoden sairausloman aikana edennyt siinä määrin, että työkyky olisi palautunut.

Tilastot osoittavat masennuksen olevan eniten ja viime vuosien aikana vielä lisääntyvästi työkyvyttömyyttä ja sairauslomia aiheuttava yksittäinen sairaus.

Masennukseen on olemassa vaikuttavia hoitokeinoja. Moni masennukseen sairastunut ei kuitenkaan pääse tehokkaan hoidon piiriin, eikä sairastuneen työhön paluuta tueta riittävästi. Nämä asiat pitää saada kuntoon, jos masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden nousukierre halutaan katkaista.

Masennuspotilaan hoidossa on hyödynnettävä vaikuttaviksi osoitettuja hoitokeinoja varhaisvaiheen psykoterapioista pitkiin terapioihin, lääke- ja neuromodulaatiohoitoihin. Potilaille on varattava riittävästi lääkärin vastaanottoaikaa sekä tiiviitä tapaamisia 1–2 viikon välein. Tavoitteeksi asetetaan työhön paluu mahdollisimman pian. Sairauslomia tulisi kirjoittaa lyhyitä jaksoja, enintään kaksi viikkoa kerralla.

Lääketieteellinen hoito usein jatkuu sairausloman jälkeenkin yksilöllisen tarpeen mukaan. Sairausloman pitkittyessä ennuste työhön paluuseen heikkenee. Vuoden sairastamisen jälkeen työhön palaa enää joka neljäs potilas.

"Tavoitteeksi asetetaan työhön paluu mahdollisimman pian. Sairauslomia tulisi kirjoittaa lyhyitä jaksoja, enintään kaksi viikkoa kerralla."

Työterveyshuollon ja esimiesten, tarvittaessa myös työsuojelun, on yhteistyössä tarjottava tukea sairastuneen työntekijän paluuseen takaisin työhön, vaikka aluksi kevennettyyn työtehtävään osasairauspäivärahalla tai sairauden pitkittyessä työkokeilun kautta.

Oireettomuus ei ole työhön paluun edellytys. Esimiehen mukaan otto mahdollisimman varhaisessa hoidon vaiheessa ehkäisee sairausloman pitkittymistä. Tavoite on käyttää hyväksi potilaan jäljellä olevaa työkykyä, johon nähden optimaalisesti mitoitettu työ edistää sairaudesta toipumista ja työkyvyn palautumista.

Masennuksesta johtuvat sairauslomat ja eläkkeet ovat kestämättömällä tasolla. Niistä koituu yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset, kun lasketaan yhteen varsinaisen hoidon, sairauspäivien, eläkkeiden ja tuotannollisten menetysten kustannukset. Lisäksi masennus aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä sairastuneille ja heidän lähipiirilleen.

Tehokas lääketieteellinen hoito ja työhön paluun tuki vähentävät masennuksesta johtuvia sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Työterveyshuollon ja työpaikkojen tulee yhteistyössä soveltaa toimintamalleja, joilla tuetaan sairastuneen mahdollisimman nopeaa työhön paluuta. Näistä on jo hyviä esimerkkejä suomalaisista yrityksistä. Työn ja työyhteisön tuki on masennuksesta toipuvalle erityisen tärkeää lääketieteellisen hoidon lisäksi.

Jukka Kärkkäinen

ylilääkäri, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.