Mars­si­jat vaa­ti­vat ta­sa-ar­voi­sem­paa Eu­roop­paa

Vaatimus toisenlaisen Euroopan puolesta sai liikkeelle vajaat parituhatta marssijaa Helsingissä lauantaina iltapäivällä. Etupäässä vasemmistohenkisten kansalaisjärjestöjen järjestämä mielenosoitus lähti liikkeelle rauhanomaisesti Rautatientorilta kello 15. Marssia saattelivat matkaan kova tuuli ja poliisiautot.

Vaatimus toisenlaisen Euroopan puolesta sai liikkeelle vajaat parituhatta marssijaa Helsingissä lauantaina iltapäivällä. Etupäässä vasemmistohenkisten kansalaisjärjestöjen järjestämä mielenosoitus lähti liikkeelle rauhanomaisesti Rautatientorilta kello 15. Marssia saattelivat matkaan kova tuuli ja poliisiautot.

Mielenosoitusmarssia edeltävissä puheissa eri järjestöjen edustajat vaativat tasa-arvoisempaa Eurooppaa sekä puhuivat työpaikkojen sekä rauhan ja ihmisarvoisemman Euroopan puolesta. Marssijoiden banderolleissa arvosteltiin uusliberalismia ja Yhdysvaltoja ja vaadittiin rauhaa. -- Hyvän asian puolesta kannattaa marssia, totesi Ari Sulopuisto.

Rakennusliiton jäsen Sulopuisto oli lähtenyt marssille Joensuusta asti ja hän edusti joensuulaisia rauhanpuolustajia. Sulopuistolla itsellään oli repussa rauhan lippuja ja päässä rakennustyömiehen kypärä. Hän on kokenut marssija, joka oli mukana jo 1970-luvulla Chilen vallankaappauksen vastaisessa marssissa. Hän ihmetteli Rakennusliiton johdon kommentteja mielenosoituksesta ja piti jänistämistä sopivana sanana kuvaamaan liittonsa johdon käyttäytymistä.

Rakennusliitto julkaisi lauantaina aamupäivällä tiedotteen, jossa se kiisti olleensa näkyvästi järjestämässä EU:n vastaista mielenosoitusta. Tiedotteen mukaan liitto ei lukeudu mielenosoituksen järjestäjiin, vaan sen toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas oli tilaisuudessa kutsuttuna puhujana. Rakennusliitto ilmoitti myös, ettei se ole rahoittanut lauantaista mielenosoitusta tai järjestänyt jäsenilleen kuljetuksia mielenosoitukseen. Rakennusliitto totesi tiedotteessaan myös, ettei sillä ole yhteyksiä anarkisteihin tai muihin väkivaltaa käyttäviin aineksiin.

Kokeneet marssisisaret

Kokeneita marssijoita olivat myös Melissa ja Anna-Maria Rantalainen. Siskokset olivat marssineet jo useaan otteeseen rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. He uskoivat, että Rautatientorilta lähteneelle marssille tulisi lisää väkeä myös kadun varsilta, ja olivat oikeassa: mielenilmaukseen liittyikin runsaasti ihmisiä matkan varrella.

Rantalaiset pelkäsivät kuitenkin, että kansalaisjärjestöjen rauhanomainen marssi jäisi illaksi kaavaillun anarkistien marssin varjoon mediassa. Siskokset uskoivat myönteiseen vaikuttamiseen ja siihen, että marssi jättäisi ajatuksia myös kadulla marssia seuraavien mieleen. Poliiseja reitin varrella näkyi runsaasti, etenkin kun marssi kulki Euroopan unionin Suomen edustuston editse Pohjoisesplanadilla. Poliisin bussi oli asetettu suojaamaan edustuston ovia ja ikkunoita.

Marssireitti kulki Rautatientorilta Kaivokadun, Mannerheimintien, Pohjoisen Rautatienkadun, Fredrikinkadun, Eteläesplanadin, Pohjoisesplanadin, Mannerheimintien, Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kautta takaisin Rautatientorille, jossa protesti jatkui kello 17 puheilla ja musiikilla.

Kirjailija Turunen mukana ensi kertaa

Ensimmäistä mielenosoitusmarssiaan kulki Helsingissä puolestaan kirjailija Heikki Turunen, joka kertoi marssivansa rauhan ja maalaisjärjen puolesta. Hän valmistelee parhaillaan romaania työnimeltä Pohjoinen ulottuvuus. Se kertoo, miten pohjoiskarjalalainen kylä kokee kymmenen ensimmäistä EU-vuotta.

Turusen mielestä EU toimii isoissa asioissa, kuten tehdessään työtä luonnon ja ihmisoikeuksien puolesta. Sen sijaan hän ei ymmärrä, miksi EU:ta tarvitaan säätelemään tavallisen ihmisen elämää ruohonjuuritasolla. Turunen näkee orwellilaisia piirteitä siinä, kun satelliittien avulla kytätään, ylittyvätkö maanviljelijän kylvöajat jossain korpipellolla.

Ilmoita asiavirheestä