Torstaina torin laidalla parveilee odottavan oloisia oululaisia. Sieltä täältä kuuluu kuiskauksia, jotka toteavat tämän olevan tanskalainen ja tuon norjalainen.
"Mutta kaikkein pisimmäthän niistä on naisia", miesääni kommentoi istutuksen juurelta.
"Ei, kyllä tuolla näkyy yksi miehen pää", naisääni vakuuttaa.
Muiden uteliaiden tavoin Elsa ja Kalle Lehtomäki ovat tulleet torille katsomaan Pohjoismaisten merikadetti päivien avajaismarssia. Sotilaiden vielä viilaillessa rivejään Lehtomäet intoutuvat puimaan pituuden ohella sukupuolten muitakin eroja.
"Ehkä naiset ovat hieman virallisempia ja tarkempia. Voi olla, että tuokin homma toimii heiltä paremmin", Kalle Lehtomäki myöntyy.
"Kaipa ne ovat ihan saman arvoisia. Eikös ne nukukin samoissa tiloissa?" Elsa Lehtomäki epäilee.
Ainakin Pohjan sotilassoittokunnan marssin tahdissa kadetit pysyivät yhtälailla lahkeiden lukumäärästä riippumatta. Kaupunkilaiset seurasivat epätavallisia ohikulkijoita uteliaina, intoutuipa pari rouvaa lyömään tahtiakin rummun avuksi.
"Oikein kiinnostava ja erikoinen tapahtuma. Pitää varmaan sitä laivaakin käydä katsomassa", marssia odotellut Marja Saukkonen kommentoi.
Toppilan satamaan parkkeerattu norjalainen purjealus Statsraad Lehmkuhl, maailman suurin kolmimastoinen parkki, kuuluikin oululaisten puheiden perusteella olevan varsin komea näky. Vierailuaikojen epäiltiin vetävän yleisöä jonoiksi asti.
Torstaina marssi kulki torilta Kauppurienkatua ja Rotuaaria pitkin kaupungintalolle, missä merikadettipäivät avattiin virallisten puheiden ja lipunnostojen saattelemana.
Työmaa esteenä
Vielä aamulla protokollaupseeri kapteeniluutnantti Hannu Roposta huvitti reitillä tehty havainto. Torikadun tietyömaa ja Rotuaarin ahtaaksi huomattu aukio lupasivat kolmelle sadalle kadetille tiivistä marssimatka.
"Tietyömaa saattaa sotkea marssijärjestystä, mutta viimeistään kävelykadun päässä pääsemme takaisin tahtiin ja saavumme ryhdikkäänä kaupungintalolle", Roponen lupasi.
Suomalaisten johtama kulkue taivuttelikin varsin taitavasti työmaiden välissä. Pientä hilpeyttä suoruutta uhkuvien rivistöjen mutkittelu tosin väkisinkin aiheutti.
Marssijärjestyksessä suomalaisia seurasi Ruotsin lippu, toisin ilman ruotsalaisia, jonka jälkeen tulivat lippuineen norjalaiset ja viimeisenä tanskalaiset.
"Kulkueessa marssitaan samassa järjestyksessä, kuin merikadettipäivien isännyys kiertää", Roponen selvittää.
Ruotsalaisten puuttumisen selittää maan kadettikoulutuksessa oleva kolmen vuoden tauko. Koulutus käynnistyy syksyllä, joten ensi vuonna silloisen isäntämaan edustus on jälleen kunnossa.