Sotilasmusiikkialan tulevaisuustyöryhmä esittää Pohjan sotilassoittokunnan lakkautusta. Ministeri Seppo Kääriäisen on torjuttava ajatus. Poliittiset päättäjät ja puolustusvoimain johto lopettivat 90-luvun jälkipuoliskolla perinteikkään Pohjan Prikaatin. Nyt puolustuksellisia aukkoja yritetään paikata sitoutuneilla reserviläisillä, eräänlaisilla kodinturvajoukoilla.
Hiljattain puolustusvoimat ilmoitti vetäytyvänsä Ouluun suunniteltujen kalliotilojen rakennushankkeesta. Kaupunki joutuu nyt tarkoin harkitsemaan, riittääkö rahoitus vai onko hankkeesta luovuttava kokonaan.
Kolmas ja tuorein isku tuli tiistaina, kun sotilassoittokuntien tulevaisuutta pohtinut pääesikunnan työryhmä esitti Pohjan sotilassoittokunnan lakkauttamista ja soittajien pakkomuuttoa Kajaaniin tai muihin sotilassoittokuntiin. Esitys ei ole enää suuri yllätys. Työryhmä teki sen, mitä sen oli määrä tehdä.
Sotilassoittokuntien tulevaisuutta pohtineet työryhmän mukaan soittokuntien toimivuus paranee yhdistämällä nykyisiä pieniä soittokuntia.Työryhmä ehdottaa uudistamiseen kahta vaihtoehtoa. Kumpikin niistä merkitsisi sitä, että Oulun ja Vaasan soittokunnat katoaisivat ja niiden soittajat siirrettäisiin muihin soittokuntiin.
Pohjan sotilassoittokunnan lakkautus olisi kova isku vanhoille varuskuntakaupungeille. Pääesikunnan tiedotusosaston muistion mukaan sotilasmusiikin tärkein tehtävä on maanpuolustustahdon ylläpito ja kehittäminen musiikin keinoin kansalaisten keskuudessa. Sotilasmusiikilta edellytetään monipuolisuutta ja ajan mukana elämistä. Valtakunnallinen kattavuus ja sidosryhmät on säilytettävä ja pyrittävä laajentamaan yhteistyökumppaneiden määrää.
Näistä tehtävistä Pohjan sotilassoittokunta on huolehtinut erinomaisesti jo 60 vuotta. Soittokunnassa on nyt 20 soittajaa. Kajaanin ja muiden alueellisten soittokuntien kooksi on kaavailtu 23 soittajaa. Kolmen soittajan vaje on helppo täyttää, onhan Oulussa musiikkikoulutusta, toisin kuin Kajaanissa tai muilla valmiusyhtymäpaikkakunnilla.
Pohjan sotilassoittokunnalla on myös kysyntää. Vuonna 2001 se esiintyi 174 ja viime vuonna 160 kertaa. Myös tänä vuonna on ollut esiintymisiä keskimäärin joka toinen päivä. Se osoittaa, että soittokuntaa arvostetaan Oulussa.
Puolustusvoimissa on alkanut johtamisjärjestelmän uudistus, joka vähentää esikuntia. Uudistus on vasta aluillaan, mutta merkit Oulun kannalta ovat hälyttävät.
Puolustusvoimien Pohjois-Suomen komentokeskus on Oulussa. Siellä on Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan lisäksi myös sotilasläänin esikunta sekä sotilassoittokunta. Kun puolustusvoimat päätti irtautua kallioparkista, kysyttiin, säilyykö Oulu Pohjois-Suomen komentokeskuksena. Soittokuntaesitys tuo uutta vettä myllyyn.
Silloin kun Pohjan Prikaati lakkautettiin ja varuskunta siirrettiin Kajaaniin, sotilassoittokunta luvattiin jättää Ouluun maanpuolustustahdon takeeksi ja puolustusvoimain arvostuksen ylläpitäjäksi. Jos tuo sana syödään, Pohjoisen maanpuolustusalueen kenraalit joutuvat pian marssimaan kukkopillin tahdissa. Ellei sitten sekin katoa.
Työryhmät eivät onneksi päätä asioista. Tässä asiassa lopullisen sanan sanovat puolustusministeriö ja ministeri Seppo Kääriäinen. Keskustalla on Oulussa vahva poliittinen asema, mutta myös muut oululaiset odottavat, että Kääriäinen tekee itsenäisen päätöksen ja säilyttää soittokunnan Oulussa.