Marraskuu oli paitsi leuto, myös sateinen. Kuukauden sademäärä oli paikoin jopa kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Eniten vettä tuli Etelä-Pohjanmaalla, etelärannikolla, Kainuussa ja Koillismaalla. Näillä alueilla kuukauden sadanta oli yli 90 milliä, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedotteesta. Myös muualla maassa satoi tavallista enemmän.
Kuukauden ensimmäisellä puoliskolla lunta satoi vain Lapissa, mutta loppukuusta lumi satoi lähes koko maahan. Lumen syvyys oli kuun lopussa Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla 15-35 senttiä. Maan etelä- ja keskiosissa lumen syvyydeksi mitattiin pääosin alle 10 senttiä.
Pinta- ja pohjavesien pinnat nousivat sateiden myötä suurimmassa osassa maata. Järvien vedenkorkeudet nousivat 5-20 senttiä. Kuun päättyessä vedenpinnat olivat kuitenkin maan itäosassa edelleen selvästi ajankohdan keskiarvoa alempana. Sama tilanne oli Kokemäenjoen vesistöalueella. Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla vedet olivat puolestaan keskiarvoa korkeammalla.
Rannikon pienten jokien virtaamat kävivät marraskuun aikana muutamaan otteeseen korkeissa lukemissa. Lapin jokien virtaamat olivat nekin tavanomaista suurempia. Kuun alkupuolella virtaamat olivat Lapissa monin paikoin poikkeuksellisen suuret, jopa lähellä talvikauden ennätyslukemia, mutta sään viilennyttyä virtaamat ovat laskeneet.
Pohjavedet olivat kuun puolivälissä 10-30 senttiä alle ajankohdan keskimääräisen, mutta kuun lopulla ne olivat nousseet jo lähelle keskimääräistä. Osassa Lappia pohjavedet ovat erityisen korkealla.
Jääpeite vasta pohjoisen järvissä
Monet Pohjois-Suomen järvet saivat jääpeitteen marraskuun puolivälin jälkeen. Pohjois-Lapissa Kevojärvellä jäänpaksuus oli kuun lopulla 29 senttiä, Inarin Nellimissä 12 senttiä ja Kilpisjärvellä 15 senttiä. Muualla Pohjois-Suomessa jäät ovat vielä sen verran ohuita, etteivät ne kestä mittaamista, kerrotaan ympäristökeskuksesta.
Maan etelä- ja keskiosissa vesistöjen jäätyminen on myöhässä tavanomaisesta.