Markus Selin – perustuu tositapahtumiin ei ole ihailijoille kirjoitettu julkkiksen elämäkerta. Se on rehellinen ja hauska kirja menestyselokuvistaan tunnetusta monialayrittäjästä.
Torstaina ilmestyneen, Tammen kustantaman kirjan on kirjoittanut Helsingin Sanomien elokuvatoimittaja Veli-Pekka Lehtonen. Hän kertoo tarinaa tyylikkäästi, läheltä tarkkaillen ja joskus sarkastisesti. Äänessä on tuottaja Selin itse, mutta myös työtoverit ja kaverit Petteri Ahomaasta ja Tiina Lymistä Reijo Mäkeen. Tärkeimmät ystävät ovat ohjaajia: Renny Harlin ja Aleksi Mäkelä.
Piirtyy kuva taustavaikuttajasta, jonka verkosto on ainutlaatuinen. Kirja käsittelee elokuvien ja ystävyyksien synnyt sekä vilisee anekdootteja tutuista suomalaisista.
Yksi mehukkaimmista on tarina Jussi-juhlien kulisseista. Selin kertoo, kuinka silloinen pääministeri Matti Vanhanen yritti vietellä erästä näyttelijää ennen kuin he nousivat televisiokameroiden eteen jakamaan Jussi-palkintoja. Vanhasella oli mikrofoni, joten tökerön yrityksen kuuli lähetyksen ohjaaja, Selinin työntekijä.
Vuonna 1960 syntyneestä Markus Selinistä tuli Spede Pasasen jälkeisen ajan menestynein elokuvatuottaja. Ennen Häjyistä (1999) ja Levottomista (2000) alkanutta Solar Films -yhtiön nousukiitoa imago oli toisenlainen. Onnistumisia edelsi epäonnistumisten sarja.
Elokuvateatterisuvussa yksityisyrittäjyyteen kasvanut Selin aloitti työelämässä vapaana toimittajana ja tiskijukkana. Nuori liikemies toi Suomeen elokuvia videolevitykseen, ryhtyi julkkiskaunotar Kata Kärkkäisen manageriksi ja Nintendon maahantuojaksi sekä perusti huvipuisto Planet Fun Funin.
Merkityksellisin varhaishanke oli englanninkielinen Jäätävä polte eli Born American (1986), joka poikkesi täydellisesti muista aikansa suomalaiselokuvista. Neuvostovastaisena Suomen sensuuriin jääneen seikkailun pääosassa piti alun perin olla Hollywood-toimintasankari Chuck Norris. Roolin saatiinkin poika Mike. Hänestä ei tullut tähteä, mutta ohjaaja Renny Harlinille toimintaelokuva avasi tien Hollywoodiin.
Jäätävää poltetta markkinoitiin Yhdysvalloissa miljoonien budjetilla ja se teki tulosta, mutta suomalaisille ei valunut rahaa. Silti Selinin mielessä oli uran jatkaminen Yhdysvalloissa.
Selinin uran vaikein paikka oli Mannerheim-elokuva, jota ei koskaan tehty. Siihen upposi miljoonia, myös henkilökohtaista omaisuutta. Kirjan mukaan Renny Harlin pyysi lopulta anteeksi Seliniltä, mutta sitä ennen ystävien välit menivät vuosiksi poikki.
Lehtonen maalaa kuvaa toisaalta vaativasta ja lojaalista liikemiehestä, toisaalta ikuisesta pikkupojasta, joka rakastaa pilailua. Sankarillisen ja äijäilevän juhlimisen rinnalla myös taidealojen alkoholiongelmat ovat esillä.
Sitä kirjasta ei selviä, mitä Selin ja Jasper Pääkkönen nettosivat osakkaina, kun heidän Maltalle perustamansa nettikasino myytiin. Kokonaiskauppasumma oli 59 miljoonaa euroa.
Lopussa Selin ja Harlin suunnittelevat kiinalaisrahoitteista kauhuelokuvaa, joka kuvattaisiin Lapissa.
