Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto katsoo, että kansalaisten vähimmäisturva ei ole suomalaisessa sosiaalipolitiikassa enää kohtuullisella tasolla. Tästä kertoo se, että tarveharkintaisten menojen osuus sosiaalimenoista on meillä vaatimaton, mutta suhteellisen suuri osa etuuden saajista elää kuitenkin tarveharkintaisen tuen varassa.
Sunnuntaina 60 vuotta täyttävä Lehto pohtii suomalaisen sosiaalipolitiikan tilaa ja tulevaisuutta tuoreessa kirjassaan "Sosiaalipolitiikka edistyksen asialla".
Lehto muistelee, että ennen lamaa suomalaisilla oli mielikuva, että sosiaaliturvamme oli jotenkin poikkeuksellisen hyvä. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuudella mitattunakin olimme EU-maiden kärkipaikalla heti Ruotsin jälkeen. Uuden vuosituhannen alkaessa olemmekin jo vertailun hännillä vain pari Välimeren maata takanamme.