Kööpenhamina, perjantai-ilta, ei sopimusta.
Vielä täällä ovat Yhdysvaltain presidentti ja Kiinan pääministeri, tietojen mukaan kahdestaan samassa huoneessa. Siitä se kaikki on nyt kiinni.
Tai miten sen nyt ottaa. Tämä kokous epäonnistui jo. Jos joku paperi vielä saadaan kuten olettaa kai yhä voi, se ei millään vastaa kaikkia Kööpenhaminaan ladattuja odotuksia. On siinä jotain konkretiaa pakosta mutta ohjenuora tulevaisuuteen? Tuskin.
Milloin se sitten saadaan, hyvä kysymys. Ensin Obaman ja Wen Jibaon pitäisi kasvojaan menettämättä kummankin luopua lukituista periaatteistaan. Ei helppoa. Sitten se pitää muidenkin hyväksyä. Ehkä helpompaa, sillä jos se on kiinni noista kahdesta jättimaasta, muille se on saattanut jo kelvata.
Siis epävirallisesti. Virallinen hyväksyntä tarvitsee täysistunnon, jonka piti alkaa iltapäivällä. Nyt on ilta. Yksikään paikalla oleva maailmanluokan johtaja ei vielä ole uskaltanut tulla kameroiden eteen. Se kertoo halusta välttää tulla kuvatuksi Kööpenhaminassa ollenkaan, tai sitten hekin vielä odottavat muiden mukana.
Paikan tunnelmat ovat aivan alamaissa. Oluen ja viinin kysyntä ravintoloissa on kasvanut kummasti. Väki roikkuu kun ei muutakaan voi. Iltaan? Yöhön? Huomiseen? Ei kukaan tiedä.
Paljon EU-huippukokouksia kokenut ja niissä kaiken nähnyt virkamies puisteli päätään. Tällaista kaaosta ei ole ollut missään, ei edes Nizzassa, joka on EU-historian synkkiä kokouslukuja.