Innsbruck Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n markkinointipäällikkö Kimmo Leinosen olemuksesta huokuu rentous, vaikka MM-turnauksen loppusuora vasta häämöttää. Leinonen sukkuloi Itävallassa Wienin ja Innsbruckin välistä 570 kilometrin mittaista taivalta tarpeen mukaan. Tehtävää piisaa turnauksessa kuin turnauksessa.
- Kisat ovat alkaneet hyvin. Mutta pieniä kangerteluja on ollut, Leinonen myöntää.
Wienin Stadthallen jää on ollut isoin murheenkryyni. Arvoturnauksen päänäyttämön pelialusta saatiin juuri ennen kisoja täpärästi valmiiksi ja sitten se ei kestänyt pelaamista.
- Jäävaikeuksista on kirjoitettu, Leinonen tunnustaa.
- Se ongelma, mikä siellä hallissa oli, on saatu poistettua. Jää paranee siellä koko ajan. Sen suhteen ongelmaa ei enää toivottavasti tule, Leinonen selvittää.
Wienin Stadthallessa on pelattu MM-mitaleista 1967, -77, -87 ja -96.
- Kysymys oli siitä, että ilmanvaihto oli hoidettu väärin siinä hallissa. Halli on rakennettu 1956 ja siellä on kolme isoa kompressoria, jotka tuuppaavat energiaa sinne.
- Halliin ei kasvateta jäätä muuta kuin poikkeustapauksessa. Sanotaan, että vajaan 10 vuoden välein jääkiekon MM-kisoihin. Jään tekemisen kokemus puuttuu siitä hallista, Leinonen perkaa.
Asiat saatiin järjestykseen tällä kertaa hämmästyttävän helposti.
- Sveitsistä tuli asiantuntija, joka selvitti ongelmat. Kun sitten saatiin koneistettua se homma, niin kaikki alkoi pelata. Hän sanoi heti nähtyään kompressorit, että kapasiteettia riittää vaikka kuinka paljon - että siitä se ei ole kiinni.
Latvialaisten invaasio
Leinonen vaikutti toisena kisaviikonloppuna Innsbruckissa suhteellisen tyytyväiseltä. Ainakin hänen sanansa antoivat ymmärtää niin.
- Ne pienet ongelmat, mitä jokaisessa kisaorganisaatioissa on, on käyty läpi. Homma rullaa, Leinonen myhäilee.
Leinosen ja muiden kiekkopomojen kasvoille karahtaa hymy, kun he seuraavat kisojen lehtereillä vallattoman iloisesti vellovia yleisömassoja.
- Ilahduttavaa on se, että kansainvälisiä faneja tulee enemmän ja enemmän kisoihin. Se on suurin ilonaihe.
- Se tarkoittaa minulle sitä, että silloin voidaan mennä rohkeammin uusiin maihin. Tiedetään, että kansainvälinen mielenkiinto näihin kisoihin on lisääntymässä. Koska tulevaisuudessa kisoja saattaa olla järjestämässä maita, joissa jääkiekkofanien määrä on niin pieni, että ne eivät yksin pysty tuomaan hyvää (taloudellista-) tulosta jääkiekon MM-kisoille.
Innsbruckissa värikkäimpinä ilopillereinä ovat hyörineet latvialaiset.
- Latvialaisia faneja väitetään olevan Innsbruckissa jopa 5 000. Wienissä läheiset maat, Saksa, Slovakia, Tshekki pystyvät täyttämään myös vahvasti kapasiteettia. Takavuosina suomalaiset ja ruotsalaiset olivat lähes niitä ainoita isoja kisaturistiryhmiä. Nyt yllättäen suurin yksittäinen ryhmä, joka tuli Wieniin oli sveitsiläiset.
Televisio ja katsojamäärät
Kisoista lähtee tv-signaali 38 maahan. Kaikkiaan noin 120 kanavaa välittää kuvaa MM-turnauksesta.
- Kisat näkyvät myös Pohjois-Amerikassa - internetin välityksellä. Kun ostaa paketin, joka maksaa 29,99 (USA:n dollaria), saa valita haluamansa ottelun nähtäväkseen.
Viime vuonna Tshekin MM-kisoissa saavutettiin yleisöennätys. Ostravassa ja Prahassa arvoturnausta seurasi 2004 lehtereiltä yhteensä 552 097 katsojaa.
Edellinen huippuluku oli 526 000, johon yllettiin Suomen kisoissa 1997. Vuoden 2003 kisoissa pelejä kävi seuraamassa Tampereella, Turussa ja Helsingissä kaikkiaan 454 693. Se on MM-tilastojen kolmanneksi paras lukema. Nyt moisiin numeroihin ei päästä.
Leinonen pystyy arvioimaan toteutuvan yleisömäärän melko tarkkaan.
- Noin 250 000 katsojaa. Se täyttäisi minun odotukset ja silloin käyttöaste näissä halleissa olisi ollut yli 70 prosenttia. Se olisi tosi hyvä - varsinkin, kun kotijoukkue menestyi odotettua heikommin, Leinonen aprikoi.