Bryssel Vaikka EU-johtajat hyväksyivät perjantaina Brysselissä päättyneessä huippukokouksessa päätöksen vuonna 2013 voimaan astuvasta talouden kriisinhallintamekanismista ja sen vaatimasta muutoksesta EU:n perussopimukseen, ilmaan jäi yhä huoli siitä, kuinka toimitaan seuraavat pari vuotta, jos euron kriisi syvenee entisestään.
Kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, että yleisellä tasolla käydyt keskustelut rauhoittaisivat markkinoita riittävästi.
"Välikauden aikana teemme kaikkemme euron vakauden säilyttämiseksi", Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli EU:n presidentti Herman Van Rompuy toisteli useaan otteeseen perjantaina.
Kokouksessa ei esimerkiksi keskusteltu yksityiskohtaisesti nykyisen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen koon kasvattamisesta.
Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) mukaan painetta välineen suurentamiseksi ei kuitenkaan vielä ole.
"Ei lähdetty spekuloimaan sillä, ollaanko väliaikaista välinettä kasvattamassa vai eikö olla kasvattamassa. Tosiasia on se, että usealla maalla ei sellaiseen spekulointiin edes ole mandaattia", Kiviniemi muotoili.
EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti, että monia vaivaa yhä, onko nyt tehty tarpeeksi taloustilanteen tasapainottamiseksi.
Britannian pääministeri David Cameron pyysikin kokouksessa muita EU-johtajia allekirjoittamaan kirjeen, jossa ehdotetaan EU:n budjetin jäädyttämistä seuraavalla rahoituskierroksella.
Kiviniemi myönsi Suomen aikovan allekirjoittaa vetoomuksen. Hänen mukaansa myös Saksa, Ranska ja Hollanti ovat allekirjoittamassa paperin mutta Ruotsi näillä näkymin ei.
Ehdotuksen mukaan budjettien kasvu rajattaisiin vuotuisen inflaation tasolle seuraavalla, vuodet 2014-20 kattavalla budjettikehyskaudella.
Tätä ennen budjetit voisivat kasvaa korkeintaan 2,91 prosenttia vuodessa. "Tavoitteena on antaa päämiestasolta selkeä viesti hallita EU:n budjetin kasvua tulevaisuudessa. Perusteena on se, että EU-budjetin on syytä kasvaa samaa tapaan kuin kansallisten budjettien. Tämä merkitsee menojen ja tulojen kasvun hillitsemistä mutta ei menoleikkauksia nykyiseen rahoituskehystasoon muttei rajoita EU-politiikkojen rahoituksen jatkamista", Kiviniemi sanoi.
Kiviniemi muistutti, että yksityiskohdat tulevat aikanaan valtiovarainministerien päätettäväksi.
"Maaliskuuhun mennessä on yksityiskohtien tarkoitus täsmentyä. Euroopan kilpailukyvystä pitää nyt pitää huolta, se on kuitenkin avain kasvulle ja kasvun kautta tästä velkatilanteesta selvitään", pääministeri uskoi.