Chempoliksen tiloissa entisessä Orionin lääketehtaassa Sanginsuussa on viileän rauhallista. Lomakausi on päällä ja töissä on vain muutama henkilö. Se on harhauttavaa, sillä tutkimus- ja demonstraatiolaitos on ainutlaatuinen maailmassa ja oman alansa edelläkävijä.
Yrityksen itsensä kehittämää menetelmää käyttävä kolmannen sukupolven biojalostamo on mallilaitos, joka kykenee tuottamaan sellua sekä bioetanolia maataloustuotteiden jäännösmateriaaleista.
Avaintermejä ovat non-wood ja non-food, sillä Chempoliksen kehittämä menetelmä ei tuhlaa sen enempää puuta kuin ruokaakaan - ei vettäkään. Ei siis ihme, että Kiinan ja Intian kaltaiset vahvasti kasvavat kansantaloudet ovat siitä kiinnostuneita. Niissä on vanhanaikaista, ympäristöä kuormittavaa teollisuutta ja pulaa raaka-aineista.
Jo 1990-luvun lopulla Kiinaan mennyt Chempolis avasi tytäryhtiönsä Shanghaissa, Kiinassa huhtikuun alussa.
"Käytännössähän tässä on käynyt sillä tavalla, että paperiteollisuus on länsimaissa vaikeuksissa ja markkinat kasvavat varsinkin Kiinassa ja yleensäkin Aasian maissa", Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu sanoo.
"Tästä syystä mekin olemme Kiinassa."
Hän arvioi länsimaiden paperiteollisuuden olevan kymmenen vuotta myöhässä. Kiina on alkanut kehittämään omaa teollisuuttaan. Sama ilmiö on hänen mielestään näkynyt myös muualla.
Metsäteollisuuden laitetoimittajien ja kemikaalitoimittajien olisi pitänyt olla kymmenen vuotta sitten liikkeellä. Silloin vanhanaikaista teollisuutta olisi pystynyt ostamaan halvalla. Nyt parhaat paperikoneet alkavat olla Kiinassa.
Koelaitos ratkaiseva
Ensimmäinen kiinalaisesta vehnänoljesta Oulujoen varressa valmistettu selluerä toimitettiin metsäteollisuuden laitteita ja koneita valmistavan Metson testeihin jo viime joulukuussa.
"Me olemme toimittaneet täältä useita eriä asiakkaille ja tuotteen laatu on ollut erittäin hyvä", Rousu kertoo.
"Olemme hyvin tyytyväisiä. Koetehtaalta saatu laatu on täyttänyt meidän odotuksemme oikein hyvin."
Esa Rousu sanoo, että asiakkailla on ennakkoasenteita, sillä kiinalaista paperia ei ole pidetty kovin kummoisena. Chempoliksen prosessi on kuitenkin sekä ympäristöystävällinen että laadukas. Sen todistaminen, että sellua voi valmistaa olkimateriaaleista, on se varsinainen näytön paikka.
Suurin haaste on ensimmäisen ulkomaisen Chempoliksen teknologiaa hyödyntävän tehtaan myyminen.
Vastaanotto on ollut hyvin myönteistä. Yritykselle itselleen menetelmän toimivuus ei ole ollut uutinen pitkään aikaan. Jo Metson edeltäjällä, silloisella Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä tehtiin 1990-luvun lopulla koeajoja ruokohelpillä hyvällä menestyksellä.
"Meillä itsellämme on ollut se tieto jo yli kymmenen vuotta."
Uskottavuuden kannalta ratkaiseva oli alkuvuonna virallisesti vihitty koelaitos, johon yritys investoi ensimmäisessä vaiheessa 15 miljoonaa euroa. Se on suuri määrä lähinnä tuotekehitykseen keskittyneelle yritykselle.
"Nyt kun asiakkaat pystyvät tekemään ja ajamaan omilla paperikoneillaan, se on aivan toinen asia", Rousu kehuu.
Painopiste Aasiassa
Paperiteollisuus on rämpinyt vaikeissa ongelmissa muuallakin kuin Suomessa, mutta Esa Rousu ei erityisemmin halua puhua siitä, vaikka yleisellä tasolla toteaakin alan perinteisen teollisuuden jääneen junasta. Joka tapauksessa talouslama tuntuu.
"Ajankohta on huono länsimaiselle paperiteollisuudelle, kun niillä ei ole varaa investoida uusiin asioihin. Mutta Aasia vetää kyllä."