Pienipiirteiset naapurukset Tornio ja Haaparanta ovat rakentaneet uutta ja ainutlaatuista ydinkeskustaan markkinavoimien otteessa.
Kolossaaliset kauppapaikat hallitsevat niin vahvasti rajalla-alueen miljöötä, että se on saanut useat arkkitehtuurin ammattilaiset ihmettelemään yksipuolisuutta ja massiivista mittakaavaa. Ikea ja Rajalla-kauppakeskus ovat jättiläisiä, joiden edessä kunnat ja kaavoittajat ovat joutuneet polvilleen.
Markkinavoimien jyräys myönnetään, mutta samalla muistutetaan, että näin kaupallinen rakentaminen on saatu yhteisen keskustan ytimeen, kun yleensä kauppapaikat on viety moottoriteiden varsille.
Rajan rakentajat katsovat, että esimerkiksi Ikean työntäminen kauemmas keskustasta olisi vienyt yhdyskuntarakennetta huomattavasti huonompaan suuntaan.
Suomessa alan ammattilaiset ovat pitäneet suunsa kiinni, mutta puhekulttuuria viljelevässä Ruotsissa debattia on harrastettu. Arkkitehti Mats Winsa Luulajasta katsoo, että idea on pilattu, ja markkinavoimille on annettu liian suuri valta.
Arvostelun kohteita on monia. Ikean tavaratalo näyttää Torniosta katsottuna teollisuusalueelta, Tornion kauppakeskus sulkee näkymän Haaparannalle ja tekee ajatellusta torista takapihan, eikä uudestaan linjatulta nelostieltäkään juuri vettä näe. Vesi on muutenkin kadotettu voimavara.
"Markkinat ovat myös tärkeä asia, mutta monokulttuuri ei tee kaupunkia, jossa kaikkien ihmisten tulisi voida ja elää hyvin. Meitä on monta arkkitehtiä Luulajassa, jotka arvostelevat tätä prosessia", Winsa sanoo.
Hän antaa ymmärtää, että pieni nukkumalähiö Haaparanta sokaistui, kun jumala tuli Ikean muodossa kylään.
Rahkeet eivät
riittäneet
Alusta asti uuden keskustan suunnittelussa mukana ollut Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio allekirjoittaa kritiikin liian massiivisesta rakentamisesta, ja hänenkin mielestään uhkana on yksipuolisuus. Kaupallisten palvelujen lisäksi päättäjien tulisi tehdä isoja päätöksiä, joilla varmistetaan se, että ydinkeskustasta tulee elävä osa kaksoiskaupunkia.
Kauppakeskusta Lokio pitää valtavana, ylimittakaavallisena rakennuksena verrattuna muuhun Tornion ja Haaparannan rakennuskantaan. Jatkossa onkin yritettävä muokata muu ympäristö niin, että tämä massa sopeutuu kokonaisuuteen.
Lokiota harmittaakin erityisesti kauppakeskus, joka hänen mielestään olisi kahtena erillisenä rakennuksena ollut kaupunkikuvan kannalta parempi ratkaisu. Näin olisi säilynyt myös näkymä Hallituskadulta tulevalle rajatorille.
"Mutta rahkeet eivät riittäneet tämän eteenpäin vientiin. Markkinavoimat menivät yli, että humina kävi", Lokio sanoo, ja toteaa, että pienellä paikkakunnalla markkinat jyräävät huomattavasti helpommin kuin isoissa kaupungeissa.
Sen sijaan Ikean suuntaan heitettyä arvostelua Lokio pitää hurskasteluna. "Ikea maailman vahvimpana brändinä sanelee pikkupaikkakunnille tulonsa ehdot. Tässä tapauksessa he eivät edes kysyneet, vaan kertoivat, millä konseptilla tulevat. Puitteet tulivat tavallaan annettuina. En tiedä kuntaa tai kaupunkia, joka uskaltaisi sanoa ei."
"Ikean arvostelu
on hurskastelua"
Jarmo Lokio korostaa, että Ikealla on ollut myönteiset vaikutukset rahoitusmahdollisuuksiin, ja erityisesti uuden ydinkeskustan tulevan ympäristön julkisten rakennusten laadun parantamiselle se on antanut positiivisen sysäyksen. Ikean tulo räjäytti rajalla padon, ja rakentaminen ryöpsähti käyntiin.
Lokion mielestä arvostelijoidenkin on syytä muistaa perusfaktat. Kaksoiskaupungin yhteisen keskustan rakentamisessa on saatu myös kaupallinen rakentaminen keskustaan, kun se yleensä kaupunkiseuduilla keskitetään kilometrien päähän ydinkeskustasta moottoritien varteen. "Tämä on peruslähtökohta, kun puhutaan 2000-luvun kaupallisesta rakentamisesta. Nyt se on maantieteellisesti oikealla alueella."