Sijoitusmarkkinoilla ihmetellään suuresti eduskunnan intoa istuttaa Fortumin uuteen öljy-yhtiöön hallintoneuvosto ja pitää valtiollinen omistus 50 prosentin yläpuolella kaikissa tapauksissa.
"Minä en ole lainkaan innostunut hallintoneuvostoista. Ne ovat olleet yhtiöiden kannalta kalliita seurueita. Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin valitaan yleensä poliittisia päättäjiä ja hehän eivät tunne yhtiöitä. Pääsevät kuitenkin muutaman kerran vuodessa hyville päivällisille", pistelee Cardia Invest Oy:n sijoittaja ja konsultti Kim Lindström.
Hän muistuttaa, että hallintoneuvostotyöskentely ei ole läpinäkyvää kuten hyvä hallintotapa, corporate governance, edellyttäisi. Lindström sanoo kuitenkin jonkin verran ymmärtävänsä poliitikkojen intoa hallintoneuvostoihin.
Alunperin hallintoneuvostot ovat saksankielisen finanssimaailman keksintö ja tulleet manner-Euroopasta myös Suomeen. Angloamerikkalaisessa maailmassa hallintoneuvostoja ei tunneta lainkaan.
Aikaisemmin hallintoneuvostoilla oli merkitystä esimerkiksi isoissa liikepankeissa, koska niissä oli vain sisäinen johtokunta. Silloin hallintoneuvoston työskentely lähestyi hallitustyöskentelyä.
"Osakkeenomistajan kannalta hallintoneuvostot voivat olla ongelmallisia myös siinä suhteessa, että yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston, joka puolestaan valitsee hallituksen. Silloin osakkeenomistajan suora vaikutusvalta yhtiönsä päätöksentekoon ja valintoihin estyy", painottaa Lindström.
Valtio lopetellut
hallintoneuvostoja
Suuren pohjoismaisen liikepankin analyytikko ihmettelee Fortumin tapausta, koska tähän mennessä valtio on pyrkinyt luopumaan hallintoneuvostoista.
Edellisen hallituksen kaudella hallintoneuvostot lakkautettiin Sonerasta ja Finnairista.
"Kun Fortumilla on jo hallintoneuvosto ja jos Fortum jää edelleen suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi uuteen öljy-yhtiöön, niin eikö se jo riitä, miksi pitää vielä 2000-luvulla perustaa poliittisin perustein valittu hallintoneuvosto", ihmettelee analyytikko, joka haluaa pysyä nimettömänä.
Hän on aivan varma, että sekä hallintoneuvoston muodostaminen että valtion enemmistöomistus vähentävät sijoittajien kiinnostusta uuteen yhtiöön. "Jos uusi yhtiö on valtiolle strategisesti niin tärkeä, miksi ihmeessä yhtiö pitää sitten viedä pörssiin?"