Maakuntien korkeatasoista mutta hajallaan olevaa osaamista aiotaan pakata tarjolle laajempaa käyttäjäkuntaa varten. Uudentyyppinen verkottumisyritys Nesenta Oy on ryhtynyt kokoamaan alueiden etäpalveluja pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Kohteena ovat sekä suuryritykset että julkisyhteisöt.
Nesenta on lähtöjään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) sylistä. Bisnesidea kypsyi Sitran kaksi vuotta sitten aloittaman Oppivat Seutukunnat -hankkeen (Oskut) tiimoilta. Se vie moderneja työkaluja yhteisöjen käyttöön kouluista vanhustentaloille ja tutkii käyttöönoton vaikutuksia kahdeksalla alueella ympäri Suomea. Työ poiki Nesentan esimuodon eli Net Center -toimintamallin. Sen avulla lähdetiin kartoittamaan haja-asutusseutujen yritysten ja ihmisten osaamista ja mahdollisuuksia.
Asiantuntijoita peräkammareista
Löydökset avasivat silmät. "Peräkylien takakammareitten pojat ovat yllättävän hyviä tietotekniikan tuntijoita ja käyttäjiä", kuvaa Sitran informaatioteknologiasta vastaava johtaja ja uusyrityksen hallituksen puheenjohtaja Janne Ahlström.
"Ongelma on se, että kysyntä ja tarjonta eivät missään tapauksessa kohtaa. Ei ole olemassa markkinapaikkaa, ei tiedetä mitä siellä pitkin poikin on", Ahlström sanoo.
"Vielä tärkeämpää: pienet yritykset eivät pysty luomaan riittävää uskottavuutta laadun tai jatkuvuuden ja toiminnan skaalautuvuuden suhteen."
Sitran kokemukset, tunnustelut yrityksissä ja alueilla sekä liiketoimintasuunnitelma osoittivat, että maaperä ulkoistamiselle on sekä yritysten että julkishallinnon taholla erittäin otollinen. Mutta niiltä puuttuu sekä rohkeus että osaaminen hallita muutosta.
Konsultit
omistajiksi
Jotta palvelut ja tarve vihdoin kohtaisivat, perustettiin yhden luukun periaatteeseen tähtäävä markkinointi- ja myyntiyritys. Sitra lähti rahoittajaksi ja alunperin selvityksiä varten pestatut konsultit Kenneth Tallqvist ja Juha Melgin Innopolista uskaltautuivat yrittäjiksi. Molemmilla on takanaan pitkällinen kokemus ensin it-alan yrityksissä ja myöhemmin muun muassa koulutuskonsultteina.
Toistaiseksi on luodattu pariakymmentä aluetta ympäri Suomea. "Olemme lähestyneet alueita ja alueet meitä", Juha Melgin kuvaa vastavuoroisuutta.
Raahe ja Kuusamo napattiin mukaan Oskun ulkopuolelta, suosituksen perusteella. "Olemme Raahen kanssa pisimmällä. Erittäin hyvä henki ja malli toimia", Melgin kiittää.
Evaluointia on tehty puolestasadasta yrityksestä. Pilotointiakin on jo aloiteltu ja tarjontavaiheeseen yritys aikoo siirtyä ensi syksynä.
"Jo nyt on jouduttu myymään ei oota." Lähinnä siksi, että koordinoijankin kokonaistarjonta on vielä liian pientä.
Käännöspalvelut ja
call centerit ensin
Nopeimmin liikkeelle päästäneen käännöspalvelujen ja call centereiden kanssa, Tallqvist arvelee. Kun esimerkiksi käännöstoimistoissa on yleensä vain noin 3,6 henkilön miehitys, Nesenta uskoo saavansa taakseen puolensataakin osaajaa. "Riippuu alueen homogeenisuudesta."
Yrityksen yhtenä valttina ulkoistamismarkkinoilla on alhainen kustannustaso. Tienestitoiveet ovat alueilla olleet liiankin alakanttiin. "Olemme nostaneet yritysten tekemää tarjousta", Tallqvist kertoo.
Myös yritysten korkeatasoinen osaaminen jaksaa edelleen hämmästyttää. "Miten eivät ole isompia", Melgin kysyy ja vastaa itse: "Koska myyntivoima puuttuu." Etäältä on vaikea myydä.
Ideaalipartnereiksi haetaan ennen kaikkea aktiivisia yrityksiä. "Paras on sellainen firma, joka elättää itse itsensä ja saa meiltä tarvittavaa lisäpotkua."
Talouden notkahdus ei ole yrittäjiä hätkähdyttänyt. Nyt on hyvä aika rakentaa bisnestä, toimitusjohtaja Tallqvist luottaa. "Me olemme sitten iskussa, kun talous nousee." Parin kolmen vuoden sisällä on aikomus päästä jo kunnon vauhtiin.
