Haukiputaan yrittäjät ovat huolissaan aivan kunnan rajalle Oulun puolelle kaavaillun Ritaharjun suunnitelmista. Yrittäjät pitävät aluetta loistavana uuden asuntoalueen paikkana, mutta alueelle suunniteltuja kaupallisia palveluja lujasti ylimitoitettuina.
Jos seudun yleiskaavaan hyväksytään Ritaharjuun 50 000 neliön varaus tilaa vievälle kaupalliselle keskukselle, se tulee yrittäjäyhdistyksen mielestä vaikeuttamaan Haukiputaan kunnan omien palvelujen kehitystä.
Haukiputaan kunnanhallitus käsittelee maanantaina Ritaharjun tavoitesuunnitelmaa ja antaa siitä oman lausuntonsa. Päätösesityksessä kunnanjohtaja Pasi Vallivaara yhtyy yrittäjien huoleen.
"Ritaharjun omaan väestöpohjaan suhteutettuna ylisuurella liikerakennusoikeudella ei tule viivästyttää ja vaikeuttaa Haukiputaan kunnan omassa yleiskaavassa valtatie E75:n varrella olevan Haukiväylän risteyksen suunnittelua." Myös Kellon ja Murtoperän palvelujen kehittyminen hankaloituisi ellei peräti kokonaan estyisi.
Yhdeksästä
8 000 asukkaaseen
Vallivaara esittääkin kunnanhallitukselle, että se lausunnossaan korostaisi Ritaharjun kaupallisten palvelujen mitoittamista uuden asuinalueen omaan väestöpohjaan, kuten aikaisemmissa luonnoksissa on kaavailtu.
Raitotien varteen Ritaharjuun varaudutaan rakentamaan noin 8 000 asukkaan asuntoalue.
"Se on suunnilleen saman verran kuin Iissä on asukkaita. Jos Ii laittaisi 50 000 kerrosneliön kaupalliset palvelut, sillehän hymyiltäisiin", huomauttaa Vallivaara.
Ritaharjussa kaupallisten tilojen volyymi on Vallivaaran mukaan mitoitettu puolen miljoonan asukkaan tarpeisiin. "Se on valtava määrä, kun vielä ottaa huomioon Linnanmaan ja Haukiputaan nykyiset ja tulevat palvelut."
Ritaharjun kaupunginosassa asuu nyt väestötilaston mukaan vain yhdeksän henkilöä. Linnanmaan ja Kuivasrannan takana sijaitseva Ritaharju on Oulun pohjoinen kasvusuunta, joka nelostien molemmin puolin paisuu kohti Kellon eritasoliittymää.
Vallivaaran mukaan normaalin yhdyskuntarakenteen periaatteisiin kuuluu oman alueen kasvun ja ympäristön huomioiminen, mutta ei niin että tehdään ekspansio ja imuroidaan kaikki. "Ei tämä ole seutukuntayhteistyöllekään hyvä merkki, jos elinkeinonharjoittajien ei pidetä tasapuolisessa asemassa."
Vallivaaran mielestä suunnittelijoilta puuttuu nyt realismi.
"Samaan aikaan suunnitellaan kallioparkkia ja halutaan turvata kaupalliset palvelut ydinkeskustassa. Kaakkurissakin ne halutaan turvata ja Zeppeliinissä. Onko kuvio enää oikein hallinnassa, sillä ei sellaisia ostovoimia ikinä tule kuin konsultit ovat ajatelleet."