Markat kel­paa­vat taas kas­sal­la

Valtaosassa Citymarketeista voi joulun alla maksaa myös markoilla. Ryntäystä ei joulunalun yllätystarjous ole pohjoisessa ehtinyt synnyttää.

Vanhat markat käyvät ainakin jonkin aikaa pohjoisen Citymarketeissa ostovälineinä.
Vanhat markat käyvät ainakin jonkin aikaa pohjoisen Citymarketeissa ostovälineinä.

Valtaosassa Citymarketeista voi joulun alla maksaa myös markoilla. Ryntäystä ei joulunalun yllätystarjous ole pohjoisessa ehtinyt synnyttää.

"Lievää kiinnostusta se on herättänyt. Ilmeisesti oululaisilla ei kuitenkaan hirveästi ole markkavaluuttaa", arveli maanantaina tavaratalojohtaja Lea Kjellman Raksilan Citymarketista.

"Oululaiset ovat oppineet hyvin eurot", Kjellman havainnoikin: "Ilmeisesti Etelä-Suomessa on markkoja palautettu enemmän isommissa pisteissä."

Mutta kyse onkin asiakaspalvelusta. Näin kuluttaja ei joudu jonottamaan markkoineen erikseen pankeissa ja hyvässä lykyssä vielä maksamaan siitä. "Jos ajatellaan normaalia työssäkäyvää asiakasta, niin helpompi vaihtoehto hänelle on ne kauppaan palauttaa."

Esikuva myöhäiselle valuutanvaihdolle löytyy ainakin Itävallasta. Monet kauppiaat hyväksyvät Wienissä aina vuoden loppuun saakka shillingin maksuvälineeksi. Esimerkiksi keskustan pukinetavaratalon asiakkaiden kerrotaan kantaneen alkukuusta kassikaupalla shillinkejä sisään.



Kajaanissa joku tuhat


Kajaanin Citymarketiin kiikutettiin viime sunnuntaina muutama tuhat markkaa: "Eihän se paljon ole, mutta niille asiakkaille, jotka viimeisistä markoista pääsivät eroon, se oli ihan hyvää asiakaspalvelua", arvioi tavaratalojohtaja Markku Nieminen Kajaanin Citymarketista. "Se on heille helpoin tapa hoitaa markat euroiksi."

Buumia Nieminen ei jatkossakaan odota. Mutta hän muistuttaa, että pienistäkin puroista voi kertyä isoja summia.

Samalla hän viittaa Suomen Pankin hurjalta kuullostaviin arvioihin. Niiden mukaan pelkästään kolikoita on palauttamatta 650 miljoonan markan arvosta. Lisäksi suomalaiset säilyttävät vanhoja seteleitä vielä miljardin markan edestä.

"Ajateltiin, että kokeillaan nyt muutaman päivän ajan onko rahaa ja minkä verran", Nieminen toteaa.

Kassajärjestelmien osalta valuutan vaihto käy kaupassa edelleen näppärästi. Ainoana erona aikaisempaan on se, että joudutaan pitämään kahta kassaa.

Ilmeisesti operaatio onkin sen verran tuore, että tieto ei ole ehtinyt kovin levitä. "Eikä tämä ole pysyvä olotila. Katsotaan nyt kuinka kauan noita markkoja ihmisillä on ja sitten palataan normaaliin", Nieminen sanoo.



10 000 markkaa päivässä


Tuurin kyläkauppa on ainoana Suomen kauppaliikkeistä vastaanottanut markkoja koko kuluneen vuoden. Joka päivä asiakkailta palautuu tasaisesti noin 10 000 markkaa. "Se on puoli prosenttia päivän myynnistä", kertoo toimitusjohtaja Vesa Keskinen.

Kesän huippuaikoina markkoja vaihdettiin jopa 20 000 edestä.

Keskimääräinen markkasumma on pysytellyt Vesa Keskisen mukaan sadan markan kieppeillä. Mutta nyt palautunut määrä hiipuu pikkuhiljaa, hän arvelee.

Pohjanmaalaiset ovat tykästyneet kantaamaan säästöjään kauppaan vähitellen. Etenkin vanhemmat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. He kun ovat säilyttäneet markkojaan mieluummin kotonaan kuin pankissa, kyläkauppias kertoo.

Toisaalta on yritys lyönyt jokaiseen sataseen peräti seitsemän prosentin bonuksen päälle. Tämä toimii siten, että markat vaihdetaan 107 markkaa vastaavaksi kupongiksi jo ennen ostoksia.

Vuoden lopun nostalgisena houkuttimena kyläkauppa jakaa 19 markan arvoista "muistojeni markkaa". Muistorahoja on hankittu markkinointimielessä kahdella miljoonalla markalla. Erityisesti niitä on varattu 130 000 sotaveteraanille, Vesa Keskinen mainitsee.

Ilmoita asiavirheestä