Vähälläkankaalla asuvalla Ville Kalliolla, 25, on ongelma. Maatalousyhtymän nuorta osakasta odottaa yksi puimaton peltolohko.
Vain yksi, voisi joku Kallion kollega todeta. Suuri osa Pohjois-Suomen viljelijöistä on vasta puintiurakan alkumetreillä. Sateet ovat hidastaneet viljojen puintia koko maassa.
Pro Agrian kasvutilannekatsauksessa Pohjois-Pohjanmaan tilannetta luonnehditaan jo huolestuttavaksi.
"Vilja on valmista puitavaksi, mutta vaatisi ainakin viikon poutajakson, että tässä pystyisi puimurilla ajamaan", Kallio hymähtää silmäillessään Kantokylällä sijaitsevaa kaurapeltoaan.
Pellolla on lammikoita, ja kumisaappaat painuvat pehmeässä maassa syvälle. Kallio ei ole ongelmansa kanssa yksin.
"Pellot kantavat heikosti. Kaikille lohkoille ei koneilla pääse, niin märkää on", Pro Agria Oulun piiriagrologi Risto Jokela vahvistaa.
Vahvana maatalouskaupunkina tunnetussa Nivalassa 40 prosenttia viljoista on yhä puimatta. Tilanne on sama koko Oulun läänin eteläosan peltolakeuksilla.
"Toukokuun kahden viimeisen viikon aikana satoi reilusti. Ne, jotka suoriutuivat kylvöistä ennen sateita, ovat päässeet puintitöihin. Kasvustot ovat pystyssä viljelijöillä, joiden kylvöjen aloitus venyi", Jokela kiteyttää.
Tarjolla
tuhti tili
Ville Kallion viimeiseltä kaurapeltolohkolta jyvät jäävät todennäköisesti korjaamatta. "Sadettahan tuo on taas luvannut", Kallio harmittelee.
Pettymyksen voi ymmärtää. Kukaan viljelijä ei haluaisi täyttää satovahinkoilmoituksia syksynä, jolloin viljanostajat maksavat EU-ajan korkeimpia hintoja. Esimerkiksi rehukaurasta Raisio lupaa nyt 175 euroa tonnilta. "Kyllä se isännän kukkarossa tuntuu, jos viljaa jää korjaamatta. Hinnat ovat nousseet viime vuodesta 75 prosenttia", Jokela muistuttaa.
Kallion vajaan kymmenen hehtaarin pellolla ansionmenetys on "muutamien tuhansien eurojen" luokkaa. Monet Kallion kollegoista ottavat tänä syksynä paljon raskaammin takkiinsa.
"Viime aikojen sateet olivat tosi huono juttu", Jokela tiivistää.
Stressi kasvaa
päivä päivältä
Kallio on maamiesuransa alkutaipaleella. Muutamana viime syksynä Kallion ei ole tarvinnut pelätä, että puimuri juuttuisi peltoon kiinni.
"Poikkeuksellinen vuosi. Jos nyt vasta aloittelisin puinteja, niin voisi olla aika stressaantunut olo", Kallio aprikoi.
Sateet eivät vaikuta vain peltojen kantavuuteen. Rajut myrskyt runnovat viljakasvustoja lakoon. Märkää maata viistävät tähkät saattavat jopa alkaa itämään. Kosteus lisää myös viljojen lehti- ja laikkutautien riskiä. "Tästä eteenpäin alkaa tulla laatutappioita. Mitä pidemmälle syksy etenee, sitä enemmän viljan seassa on hometta", Pro Agria Oulun piiriagrologi Jouni Sassali tietää.
Oma lukunsa on puidun viljan käsittely. Puintikosteudeltaan 18-25-prosenttinen vilja täytyy kuivata huolellisesti, jotta laatukriteerit täyttyisivät. Kuivausajat ovat pitempiä kuin viime vuonna. "Se taas maksaa", Nivalassa ohraa ja kauraa viljelevä Tuomas Ukkola pelkistää.
Ukkolan ja Kallion usko maatalouden harjoittamiseen ei horju, vaikka hermot ovat usein koetuksella. Toisinaan pinna kiristyy EU-byrokratian vuoksi, toisinaan mielen mustaavat taivaanrannasta vyöryvät sadepilvet. "En silti usko, että viihtyisin missään muussa työssä", Ville Kallio naurahtaa.