Lauhan alkutalven ja joulukuun sateiden vuoksi routakerros on nyt normaalia ohuempi tai jopa olematon koko Suomessa. "Märässä maassa routa ei etene. Tämä on sama ilmiö kuin se, että suot eivät ole koskaan jäässä", Suomen ympäristökeskuksen geohydrologi Risto Mäkinen selvittää.
Yleensä tammikuussa routa on 10-20 senttimetriä paksua paikkakunnasta riippuen. Pohjoisessa ja rannikoilla routaa on yleensä paksummin, Itä-Suomessa taas aikaisin tuleva, paksu lumipeite ohentaa routakerrosta.
Kun maa ei ole kunnolla jäässä, vaikeutuu muun muassa puiden korjaaminen metsistä. Myös kasvitaudit pääsevät helpommin leviämään sulassa maassa. Putkivaurioilta on kuitenkin vielä vältytty ohuen routapeitteen ansiosta. Vesijohdot vaurioituvat vasta, kun maa on jäässä yli kahden metrin syvyydessä. Tämä edellyttää viikkoja jatkuvaa kovaa pakkasta. "Kannattaa varautua, jos pakkaset jatkuvat pitkään", Oulun veden vastaava putkimestari Kari Sova kuitenkin varoittaa.
Hän neuvoo tarkkailemaan erityisesti tilaa, jossa vesimittari on. Myös tuuletetun alapohjan suhteen voi tulla ongelmia, joten tuuletusaukot kannattaa sulkea talveksi. Jos vesijohdot ovat lähellä maanpintaa, ne vaurioituvat helposti. Tällöin putkilinjojen päälle voi kasata lunta tai esimerkiksi olkia eristeeksi. Vähälumisena talvena myös putkiston päälle asetettava, lämmitettävä routamatto voi tulla tarpeeseen.
Ilmatieteenlaitos ennustaakin tulevaksi viikoksi kiristyvää pakkasta. Esimerkiksi Kuusamoon odotetaan jopa -30 astetta. "Nyt on jopa kylmempää kuin yleensä, jos pakkasta vertaa keskiarvoihin", Ilmatieteenlaitoksen päivystävä meteorologi Riikka Pietilä huomauttaa.
Oulussa tammikuun ensimmäisen viiden vuorokauden ajan pakkasta on ollut keskimäärin -8,7. Ennusteen mukaan tällä viikolla elohopea putoaisi keskimäärin -14 asteeseen. Lumisadetta ei sen sijaan ole Pietilän mukaan odotettavissa ainakaan tällä viikolla.
