Marjut Korjola tekee mitä haluaa

Vaikeavammaisuuden ei tarvitse olla este kotona asumiselle. Henkilökohtainen avustaja on mahdollistanut Marjut Korjolan elämisen itsenäisenä naisena. Hän voi tehdä, mitä milloinkin mieleen juolahtaa.

Marjut Korjola ja hänen henkilökohtainen avustajansa Sanna Rousu.
Marjut Korjola ja hänen henkilökohtainen avustajansa Sanna Rousu.
Kuva: Janica Karasti

Vaikeavammaisuuden ei tarvitse olla este kotona asumiselle. Henkilökohtainen avustaja on mahdollistanut Marjut Korjolan elämisen itsenäisenä naisena. Hän voi tehdä, mitä milloinkin mieleen juolahtaa.

Kynnys ry:n aluesihteerinä työskentelevä Korjola kärsii synnynnäisestä, etenevästä lihassurkastumasairaudesta. Öisin hän käyttää hengityskonetta. Avustajan tarve on ympärivuorokautinen.

Vammaisten ihmisoikeuskysymykset ja oikeus henkilökohtaiseen avustajaan ovat olleet kuuma peruna poliittisten tahojen ja vammaisjärjestöjen välisissä keskusteluissa viime aikoina. Jo toistakymmentä vuotta vaikeavammaisille on luvattu oikeus avustajaan, mutta lupaukset ovat yhä lunastamatta.

Asiantila herättää väistämättä ihmetystä, sillä onhan vaikeavammaisten osuus väestöstä häviävän pieni eikä siten pitäisi olla taloudellisesti ylivoimaista toteuttaa. Onko kysymys hyvän tahdon puutteesta? Todetaanhan jo vanhassa sanonnassa, että siellä missä on tahto, on myös tie.

Samaan aikaan on jauhettu siitä, mihin vaikeavammaisuuden raja pitäisi vetää. Korjolaa moinen hymyilyttää. "Vastaus on varsin yksinkertainen. Jos ihminen ei selviä tavallisista arkipäivän askareista, on hän ilman muuta vaikeavammainen. Tällaiselle ihmiselle on elämän perustoimet pystyttävä turvaamaan."

Korjolalla on ollut avustaja kymmenen vuotta. "Avustajan ansiosta voin käydä työssä, harrastaa ja viettää normaalia elämää. Voin hoitaa itse omat asiani."

Se, että hän on voinut tehdä elämästään itsensä näköisen ankean laitoselämän sijasta, ei ole ollut itsestään selvä asia. Avustajan saantia edelsi raskas, vuosia kestänyt oikeusprosessi. "Mikäli avuntarve on 24 tuntia vuorokaudessa, ollaan vammaista helposti laittamassa palvelukotiin. Koska itse olen hengityskonetta käyttävä asiakas ja kuulun erityissairaanhoidon piiriin, sain lopulta avustajan. Jos olisin perusterveydenhoidon piirissä, tuskinpa olisin avustajaa saanut."

Ne, joilla avustaja on, eivät useinkaan saa riittävästi apua, sillä avustus toimii vai virka-aikana. Loppuaika on hoidettava kotipalvelun tai omaishoitajan turvin.

Haukiputaalla asuva, iloinen ja herkästi hymyilevä Korjola harrastaa paljon ja vauhdikkaasti. Sivumennen sanoen, se lienee hyvä tietää hänen, joka tämän naisen avustajaksi aikoo ryhtyä. Ainakin moottoripyöräilystä täytyy pitää. Homma hoituu siten, että kuljettaja istuu ohjaimiin, Korjola sivuvaunuun ja avustajan paikka löytyy tarakalta. Ja sitten ei muuta kuin baanalle!

Muita harrastuksia ovat agility Donna-koiran kanssa, matkustelu ja puutarhanhoito. Aiemmin hän harrasti sähköpyörätuolisalibandya, mutta siihen ei tällä haavaa enää aika riitä. Kaiken tämän lisäksi energinen nainen tekee vapaaehtoistyötä, on mukana luottamustoimissa, muun muassa Hengityslaitepotilaat ry:ssä. Myös osallistuminen helluntaiseurakunnan toimintaan kuuluu elämän tärkeisiin asioihin.

Korjola muistuttaa, että avustajan läsnäolon tottumiseen menee oma aikansa. Suhteen on oltava luottamuksellinen, sillä avustaja on mukana varsin monenlaisissa tilanteissa.

"Omalla kohdallani tarvitsen apua pukeutumisessa, wc:ssä käynnissä ja peseytymisessä. Ajokortti on avustajalle aivan välttämätön. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät sen, että vaikeavammainen elää itsenäistä elämää ja avustaja tekee vain sen, mikä on välttämätöntä. Vammaisen kanssa on fiksua kommunikoida suoraan. Tarvittaessa avustaja kyllä tulkkaa."

Tällä hetkellä käytäntö on kirjava ja mahdollisuus avustajan saamiseen vaihtelee kunnittain. Aina on myös vammaisia, jotka voivat haluta myös laitoshoitoon. Oulussa laitospalvelua tarjoavat muun muassa Invalidiliiton asumispalveluyksikkö, Caritas ja Runolan palvelukoti. Tärkeää olisi, että asiakkaalle kerrottaisiin avoimesti kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot.

Työpäivä Kynnys ry:ssä täyttyy monenlaisista tehtävistä. Oulun aluetoimisto on Suomen pohjoisin ja osapäivätyötä tekevän Korjolan työalueeseen kuuluu käytännössä puoli Suomea. Laajan alueen takia tarvittaisiin toinenkin työntekijä.

Raha-automaattiyhdistyksen tuella toimiva Kynnys ry on vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö. Se antaa vertaistukea ja ohjaa, miten vammainen henkilö voi järjestellä asioita arjessa.

Ilmoita asiavirheestä