Haukiputaalainen Marjut Korjola ei tunne elämässään rajoitteita, vaikka hän kulkee pyörätuolissa ja tarvitsee henkilökohtaista avustajaa. Kynnys ry:n aluesihteeri on parin vuoden ajan harrastanut koiransa Donnan kanssa agilitya.
Aiemmin hän pelasi pyörätuolissa salibandya, mutta harjoituksissa kulku tuli työpäivien jälkeen siksi raskasta, että harrastus on vaihtunut.
Korjolan kolmivuotias Donna luokitellaan kilpailutilanteessa puhtaaksi x-rotuiseksi narttukoiraksi, jossa juoksee bordercollien ja labratorinnoutajan verta. Donna ja Marjut Korjola kilpailevat maxi 1. luokassa eli koiran säkäkorkeus ylittää 43 senttiä, mutta kilpailutilanteissa ei ole vielä onnistuttu saamaan kolmea virheetöntä ratasuoritusta.
Jotta luokka voisi nousta kakkoseen ja edelleen korkeimpaan kolmoseen, on helpommalla radalla onnistuttava täydellisesti.
Nopea koira ja
hidas tuoli
Oikeastaan viikonvaihteessa Marjut Korjola ja Donna kilpailivat ensimmäistä kertaa. Tuloksena oli hylkäys. Korjola ottaa syyn omaan piikkiinsä. Hän ei pysynyt innokkaan Donnan perässä. "Koira on nopea ja tuoli hidas."
Korjola tarvitsisi kilpailutilanteisiin viritetyn ja kevyemmän pyörätuolin, jotta puhtaita ratasuorituksia olisi jatkossa odotettavissa.
"Sellaisiakin tuoleja on olemassa, mutta minulla ei ole sellaista mahdollista hankkia. Tuoli maksaisi tonnin tai useamman. Sponsoreita tässä kaivattaisiin", naurahtaa Korjola.
Pyörätuolilla liikkuva koiran ohjastaja näyttää tuolinsa keulalla koiralleen suunnan, mihin pitää liikkua.
"Koira näkee jo pienen liikkeen. Oikeastaan minun ei sovi pysähtyä lainkaan, jotta suoritus onnistuisi. Jos minä pysähdyn, koirakin pysähtyy."
"Sinänsä Donna on leimaantunut minuun. Käymme monesti päivässä lenkillä. Agilitya harjoittelemme Haukiputaalla Active Dogin hallissa, jossa lajiin opastaa Mari Kaplas.Mikko Aaltokin on ollut mukana", Korjola kertoo.
Korjolalla on ollut aiemminkin koira, mutta pitkäkarvainen collie oli sellainen tössyttelijä, ettei siitä ollut agilityyn.
"Noutajat yrittävät miellyttää, kun edellinen koira uroksena oli sellainen jurnuttaja. Minulla on kotona vielä viisi kissaa. Niistä ei ole koulutettaviksi. Kissat tekevät mitä haluavat", Korjola ruotii lemmikkiensä eroja.
"Tämä harrastus tuo kivasti vaihtelua arkeen. Kilpailutilanteessa näyttää olevan, että kun minua hermostuttaa, niin hermostuttaa koiraakin. Tämä on pitkäjänteistä touhua. Hyppykisassa en saanut hillittyä Donnaa", Korjola puntaroi eikä aio lannistua.
Hän kuitenkin epäilee, että onnistuisi alkavana kesänä suoriutuvansa Donnan kanssa kilparadasta virheittä.
Englantilaistuomari
kehui tasoa
Oulun Koirakerhon viikonvaihteessa isännöimissä agilitykisoissa tuomarina toimi varta vasten Englannista Manchesteristä saapunut Lee Gibson. Hän oli Suomessa kolmatta kertaa. Kaksi edellistä kertaa kohteena on ollut Helsinki.
Oulussa Gibson antoi tuomaroinnin ohessa valmennuksellisia vinkkejä alan harrastajille.
Gibson kehuu suomalaisen agilityn tasoa. Jos jotakin pitäisi parantaa, niin monet harrastajat saattaisivat antaa koiralleen enemmän itsenäisyyttä.
"Sinänsä koirata ja käsittelijät ovat hyviä. Täällä on ystävällinen henki. Mitä Ouluun tulee, niin valoisien öiden takia minulla on ollut vaikeuksia nukkua."
Kisojen sunnuntainen ylitoimitsija Sari Parviainen laskee, että viikonvaihteessa erilaisilla radoilla otettiin ainakin 560 kilpailustarttia - niinpä kisoja käytiin aamusta iltaan.