Metsämarjojen poiminta vaatii tänä kesänä enemmän rämpimistä mättäillä kuin alkukesästä ennustettiin.
Marjasadosta on tulossa sateiden ja viileyden takia keskinkertainen ja osittain jopa heikko.
"Mustikka kukkii ilmastonmuutoksen takia liian aikaisin keväällä, jolloin se on alttiimpi hallalle eikä pölyttäjiäkään välttämättä ole. Mustikan määrässä onkin nyt reilu pudotus viime vuoteen verrattuna", Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan vanhempi tutkija Kauko Salo
selventää.
Metsän sisällä mustikkasato kypsyy Metlan mukaan viikkojen 30 ja 32 välillä, mutta reunoilta ja harvapuustoisilta paikoilta marjaa löytää jo aikaisemmin sen verran, että niistä voi pyöräyttää piirakan.
Puolukan kukinta on edennyt Lappiin eikä Etelä-Suomessakaan on tarjolla vielä kuin raakileita. Varsinainen sato kypsyykin syyskuun puolella.
Metlan alkukuun ennusteessa puolukoiden odotettiin kypsyvän Etelä- ja Keski-Suomessa hyvässä säässä jo elokuun loppuun mennessä.
Salon mukaan tänä vuonna talousmarjoista saakin parhaiten puolukkaa.
Muutos viime vuoteen on kuitenkin huomattava, sillä tuolloin puolukan ja mustikankin suhteen sato oli runsas ja yksi parhaimmista kymmenen vuoden jaksolla.
Salo ei lohduta edes hillojen osalta, sillä niillekään ei kuulu hyvää.
"Avosoille tulee kohtuullisen heikko sato, sillä tuuliset ja sateiset kelit häiritsivät kukintavaihetta. Suojaisilla soilla, kuten korvissa ja rämeillä, suomuurainta on vähän paremmin. Vaikkei sato ole pohjanoteeraus, siinä ollaan silti keskiarvon alapuolella."
Halla- ja pölytysongelmat karsivat satoa eniten. Marjojen kukinnat voivat myös joutua kilpailemaan pölyttäjistä muiden kasvien kanssa.
"Tämän kesän pölyttäjien määrään vaikutti viime vuosi, jolloin mesipistiäislajien määrä väheni loppukesästä. Talven lämmin sää kosteutti maapesät ja ne jäätyivät, mikä vähensi kuningattarien määrää. Ensimmäinen lentävä sukupolvi oli siten liikkeellä liian myöhään eikä ehtinyt kunnolla pölytysaikaan."
Sieniä sateet eivät ole nujertaneet, vaan korkeintaan vauhdittaneet niiden kasvua. Marjakauden satotoiveet voikin vaihtaa sieniin.
"Sienikesästä on varmasti tulossa parempi kuin aikaisempina vuosina sateiden takia. Sienirihmastot ovat päässeet kasvamaan hyvin kosteuden takia, mutta toisaalta parin viikon hellejakso voi hyvin vielä pienentää tai myöhästyttää satoa."
Salo arvelee, että heinä- ja elokuun vaihteessa pääsee jo poimimaan esimerkiksi herkkutatteja, kantarelleja ja haperoita. Muiden sienten paras poimint-aika koittaa myöhemmin.