Marjayrittäjät aikovat ostaa tänäkin kesänä suuren osan metsämarjoista pohjoiseen saapuvilta ulkomaalaisilta marjanpoimijoilta. Tulijoita pitää kohdella hyvin.
Yrittäjät ovat joutuneet käyttämään Pohjois-Suomessa ulkomaisia poimijoita luonnonmarjojen poimintaan jo vuosia, koska kotimaisia poimijoita ei löydy riittävästi. Pohjois-Suomessa mustikka, puolukka ja lakka jäisivät monin paikoin poimimatta, jos ulkomaalaiset eivät ahertaisi metsissä.
Ulkomaalaispoimijat ovat kaupallisessa toiminnassa välttämättömiä, sillä marjastus on nykyään lähinnä ikääntyvän suomalaisväestön harrastuksen varassa. Nuoret ja aikuiset eivät viihdy marjametsässä, vaikka siitä saisi sievoista lisätuloa. Pohjanmaalla marjastajia vielä riittää kaupallisiin tarkoituksiin. Parhaimpina vuosina Riitan Herkku on hakenut oululaispoimijoilta puolukkaa rekkalastillisen päivässä.
Harvaanasutuilla syrjäseuduilla Pohjois-Suomessa voi kuitenkin käydä niin, että riittävän hyväkuntoisia marjastajia ei yksinkertaisesti enää ole. Esimerkiksi 1 300 asukkaan Savukoskella marjastajia ei riitä omasta takaa, vaan marjayrittäjä ostaa metsämarjat alueelle värväämiltään ulkomaalaispoimijoilta.
Suomalaispoimijat ovat yleensä hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka hankkivat lisätuloja ostaakseen jonkin kalliin tuotteen tai ulkomaanmatkan. Yleensä poiminta päättyy, kun tavoite on saavutettu. Marjastus voisi kuitenkin toimia todellisena lisäansiona, sillä marjastuksesta saatavat tulot ovat verottomia. Marjatuloja saa kerätä ilman, että se vaikuttaa palkkatuloon, eläkkeeseen tai edes työttömyysturvaan. Siksi tuntuukin oudolta, että työttömyyden riivaamilta alueilta ei riitä poimijoita sesonkikaudeksi.
Täysipäiväisenä työnä marjastus voi olla tuottoisaa. Kaukomailta tulevat ulkomaalaiset poimijat ovat motivoituneita ja he ovat metsässä koko päivän. Hyvät poimijat pääsevät jopa sadan euron päivätuloille. Thaimaasta tulevalle poimijalle kahden kuukauden ansiot Koillis-Lapin korvessa voivat vastata jopa 4-6 vuoden palkkaa kotimaassa. Marjanpoimintamatkat voivat olla heille kannattavia, vaikka matka tuo myös kustannuksia lentoineen ja majoituksineen.
Ruotsissa luonnonmarjojen poiminta on Suomea huomattavasti enemmän ulkomaalaisten varassa. Ruotsissa ulkomaalaiset poimivat noin 80 prosenttia myyntiin menevästä marjasta. Suomessa ulkomaisten poimijoiden osuus on vasta viidennes.
Tulijat voivat myös pettyä. Viime kesänä ukrainalaispoimijat joutuivat Rovaniemellä vaikeuksiin, kun huono sato yllätti, eivätkä olot vastanneet odotuksia. Sisäministeriön työryhmä esittää, että tiedottamista Suomeen tuleville metsämarjanpoimijoille lisätään. Tärkeää on, että heillä on realistinen käsitys työoloista sekä tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Edustustoilla on suuri tiedotusvastuu, jotta Suomi pysyy houkuttelevana marjastusmaana.
Metsämarjojen vienti kasvaa jatkuvasti, eikä poiminta pysty vastaamaan kysyntään. Pääosa myyntiin tulevasta metsämarjasta poimitaan Oulun ja Lapin lääneistä. Viime kesänä marjoja kerättiin runsaat 12 miljoonaa kiloa. Määrä on murto-osa siitä, mikä potentiaali metsämarjoissa on.
Suomen luonnossa kasvaa tavallisena satovuonna 500 miljoonaa kiloa metsämarjoja, josta kotitaloudet keräävät 30 miljoonaa kiloa. Suurin osa marjoista jää metsiin. Yrityksille kerättävää määrää pitäisi kasvattaa merkittävästi myös sen takia, että ne voisivat kehittää uusia tuotteita ja luoda suhteita kansainvälisiin suurasiakkaisiin. Ulkomaisia marjanpoimijoita ei kannata kadehtia.