Suomalaisten marjastusinto hiipuu samalla kun etenkin mustikan kysyntä kasvaa.
Kesän tämän vaiheen yleisimpiin pohjoissuomalaisiin puheenaiheisiin kuuluu metsämarjasadon laatu, määrä sekä marjoista maksettava hinta. Muutaman viime vuoden aikana keskustelu on saanut myös uuden juonteen: kuka marjat poimii? Aiempaa harvempi suomalainen näyttää olevan halukas siihen. Kaikkia ei ihastuta silti sekään, että satoa tulevat keräämään ulkomaiset poimijat.
Marjoista ja niiden arvosta sietääkin puhua. Vaikka esimerkiksi puolukalla, mustikalla ja hillalla on aina nähty merkityksensä ravinnon lisänä ja tienestin tuojana, näyttää siltä, ettei niiden täyttä arvoa ole havaittu. Ehkä arvostus alkaa nyt löytyä, sillä marjojen kysyntä ulkomailla kasvaa vauhdilla samaan aikaan kun saadaan tietoja marjojen yhä uusista terveysvaikutuksista. Erityisesti mustikka on nyt suorastaan kuuma luonnontuote.
Muutaman viime vuoden aikana juuri luonnonmustikan kysyntä on suomalaisten marjayrittäjien mukaan kasvanut rajusti ainakin Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Esimerkiksi viime syksynä eräältä kiinalaisyritykseltä tuli Suomeen kahden miljoonan kilon mustikkatilaus, jota ei pystytty toimittamaan. Monena vuonna koko talteen kerätyn mustikkasadon määrä jää Suomessa tuota tilausta pienemmäksi. Vuotuinen mustikkasato on meillä arvioitu keskimäärin 170 miljoonaksi kiloksi, mutta siitä vain murto-osa poimitaan talteen.
Aasialaisessa lääketieteessä luonnontuotteilla nähdään sairauksiin ja vaivoihin sellaisiakin vaikutuksia, joista lännessä ei ole saatu todisteita. Idässä näyttää kuitenkin olevan myös tieteellisen tarkkaa tietoa marjoista. Yhä uusia tutkimuksia nimittäin on viime vuosina julkaistu luonnonmarjojen myönteisistä terveysvaikutuksista.
Vastikään Kuopion yliopisto selvitti yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa ihmisen terveyden kannalta tärkeiden fenoliyhdisteiden esiintymistä 180 kasvikunnan tuotteessa. Kahdenkymmenen parhaan kasvin listalla olivat niin mustikka, variksenmarja, karpalo, lakka eli hilla kuin puolukkakin.
Maailmanmarkkinoilla jyllää tällä hetkellä pohjoisamerikkalainen pensasmustikka, jonka viljelyä on Suomessakin aloiteltu. Sillä on samoja terveysvaikutuksia kuin metsämarjallakin, mutta esimerkiksi antioksidanttivaikutuksiltaan pensasmustikka ei tutkijoiden mukaan vedä vertoja metsämustikalle. Siksikin jälkimmäisen vientinäkymät on helppo uskoa lupaaviksi.
Kuopion yliopistossa viime syksynä marjojen fenoliyhdisteistä väitellyt tutkija Kaisu Riihinen nosti silti puolukan vielä mustikankin ohi. Väitöstutkimuksen mukaan puolukka suojaa esimerkiksi virtsatietulehduksilta. Sama vaikutus on havaittu olevan myös karpalolla. Riihinen kummasteli aiheellisesti myös sitä, että suomalaiset ostavat marja- ja muita luonnonlääkekapseleita kaupoista, kun samaan vaikutukseen pääsee syömällä oikeita metsämarjoja.
Jotkut marjastuksesta sivutuloja hankkineet pohjoissuomalaiset ovat olleet käärmeissään siitä, että kotikonnuille saapuu ulkomailta jopa satoja marjanpoimijoita. Huolen ymmärtäisi paremmin, jos arvomarjamme olisivat todellisia niukkuustuotteita. Marjasadon kokonaismäärä ja kerättyjen marjojen määrä ovat kuitenkin huonoinakin vuosina niin kaukana toisistaan, että närkästys on toistaiseksi aiheeton.
Ulkomaisten poimijoiden tulo tänne pikemminkin auttaa suomalaisia ymmärtämään, millaista arvoravintoa metsiimme kätkeytyy.